Kommentti

Aston Villa – ARSENAL 0 – 0

Tiedän että on blogisteja jotka ansaitsevat peräti leipänsä tällä, valitettavasti en kuulu heidän joukkoon. Valitettavan usein joudun nöyrästi pyytämään ymmärrystä, niin tänäänkin, eli luvassa ei tuhannen ja yhden yön tarinoita, eh.

Arsene kertoi ennen ottelua kuinka vieraspeli Anfieldillä muutti paljon, se oli ikään kuin kauden käännekohta, toistaiseksi ainakin. Kiristelin tosin aavistuksen hampaita kun manageri puhui potentiaalista nousta takaa ja meni jopa niin pitkälle että sanoi meidän osoittaneen sitä potentiaalia nousemalla tasoihin Stokea vastaan. En sentään menisi niin pitkälle että kovin isoon ääneen juttelisin potentiaalista kun tasoitamme mutta häviämme 3-1.

No ehkä tämä oli ontuva johdanto mutta nähdyn perusteella eilen uskallan (haluan) allekirjoittaa kaiketi sen mitä Arsene lopulta taisi ajaa takaa. Summaisin sen siihen että vielä lisäajalla saimme aikaiseksi kaksi potentiaalista (rasittava sana, potentiaali, varsinkin kun se ei konkretisoidu) maalipaikkaa ja osoitimme halun olla kynsin hampain mukana taistelussa Valioliigan mestaruudesta.

Yhtä lailla jonain toisena päivänä tolppa tai ylärima eivät olisi tulleet tiellemme vaikkakin niillä spekulointi ei koskaan muuta kuparia kullaksi. Miten vain eilistä salamannopeasti yritänkin pulssin tasaannuttua analysoida, jää päällimmäiseksi tunteeksi ennemmin saavutettu piste kuin kaksi menetettyä, sikäli kuin ymmärrätte positiivisen lähestymisen tilanteeseen. Pelasimme nyt joka tapauksessa Villa Parkilla mistä kolme pistettä vierasjoukkueelle on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Tätä välittömästi taiston tauottua kirjoittaessani minulla ei ole mitään tietoa mitä manageri on medialle kertonut tai kuinka pitkään joudumme mahdollisesti tulemaan toimeen ilman loukkaantuneita Vermaelenia ja Eduardoa. Koska rakastan sanaa potentiaali, tyydyn toteamaan että näinhän me saimme jos ei muuta niin kaksi potentiaalista uutta vahvistusta, tiedätte, kunhan he paluun tekevät.

Hyi, vitsit sikseen, allekirjoittaneenkin olisi luullut oppineen olemaan vitsailematta vakavilla asioilla mutta kuten vanha sanonta kuuluu, mihin se koira karvoistaan ja jotain sinne päin. Ollaan positiivisia, siirtoikkunaa on jäljellä vielä viisi päivää! Ja eikun pahemmaksi menee puujalkahuumori, syytän siitä lapsuuttani 70-luvulla ja niitä uskomattomia Pikku-Kalle vitsikirjoja.. Vieläkö niitä tehdään, tuskin.

Ehdin raapustaa muistiinpanoihini ennen Vermaelin loukkaantumista Belgialaiselle useamman miinuksen ja muistan ajatelleeni että alkaakohan kone aavistuksen yskiä kun Valioliigan todellinen tahti alkaa pelaajalle hahmottua, puhumattakaan kun painetaso vaihtaa peli peliltä suuremmalle vaihteelle. No se oli vain pohdiskelua, ei tuomio, muistakaa se. Mutta mitä voin sanoa Belgialaisen korvanneesta grandfather ’gamble’ Campbellistä muuta kuin että huikea paluu ’oikeasti’ huipulle.

Kirjasin muistiinpanoihin sellaisenkin pohdinnan että kuka tietää, ehkä kaksikko Campbell – Gallas onkin lopulta SE juttu.. Edelleen pelkkää pohdintaa, Gallas oli loistava, Heskeyä vastaan pidemmilläkin toppareilla on vaikeuksia pääpalloissa. Varjopuolena on että ehdin jo iloita kuinka Silvestre ei enää mahtunut kokoonpanoon mutta jos Vermaelenin loukkaantuminen osoittautuu vaikeaksi, näemme paluun. Ehkä sittenkin suurempi huoli on miten Campbell jos tilanne sitä vaatii kykenee puolen vuoden tauon ja nyt pelattujen parinsadan minuutin jälkeen vastaamaan haasteeseen, tässä ruuhkassa ja tässä kulminaatiopisteeksikin tituleeratussa tilanteessa?

Lopetan spekuloinnin nyt, en edelleenkään tiedä mitään Vermaelenin tilanteesta, fingers crossed as they keep saying. Eilinen kamppailu osoitti mielestäni jälleen kerran sen kuinka uskomattoman tärkeäksi lenkiksi Alex Song on noussut tekemisessämme. En varsinaisesti tarkoita tällä kertaa sitä että olisin Kamerunilaisen korvanneen Brassin rinnuksissa kiinni. Denilsonilla on puutteensa jotka tulivat eilenkin esiin, hän arpoo aivan liikaa sijoittumisellaan ja valitettavan usein hänet näkee oli sitten pallo meillä tai vastustajalla, suhteessa pelitilanteeseen väärin sijoittuneena, suomeksi sanoen jokseenkin hukassa.

Mutta se missä Songin huikea nousu ihan avainpelaajaksi näkyy parhaiten on Cesc. Kun Alex palaa kokoonpanoon (toivottavasti jo sunnuntaina), seuratkaapa kuinka ihmeellisen paljon peli, tässä tapauksessa hyökkäyksemme lähtee käyntiin Kamerunilaisen toimesta ja tekemisestä. Taisin jo joskus taannoin kirjoittaa että olisi kiva saada tilasto maaliin johtaneiden tilanteiden kolmansista, jopa neljänsistä ’syöttäjistä’. Näitte kaikki eilen kuinka alhaalta kapteeni tuli eilen hakemaan palloa tai ylipäätään kuinka alhaalle hän usein ajautui koska Denilson ei ole Song ja koska Cesc tietää sen. Ja koska jalkapallo on lopulta varsin yksinkertaista, Cescin pudottautuminen normaalia alemmaksi näkyy tottakai ’yläkerrassa’.

Hyvä on, Eduardo on jo lähtökohtaisesti sellainen sanotaanko surffailija mutta eilen ’aaltoja’ ei meinannut tulla sitten kirveelläkään, ei varsinkaan niitä hyökyaaltoja joita tarkka-ampujat rakastavat ja joita meillä synnyttää kapteeni. On syytä antaa krediittiä tässä kohtaa Aaron Ramseylle joka on kaikkea muuta kuin valmis ’mestari’ mutta edelleen niin kovasti rakastamaani termiä käyttäen omaa hurjan potentiaalin. Kukaan tuskin voi kieltää etteikö Rambo ollut monessa mukana, joka jo sinällään on lupaavaa mutta nuoren miehen visiossa ja peliälyssä on kovasti Cesciltä opittua.

V*ttu! Monta mielipidettä, monta pelaajaa, useita tilanteita jää kommentoimatta tällä erää mutta tarvitsen nukahtaa viideksi tunniksi. Pidättäydyn alun mielipiteessä, haluan nähdä tämän toisin kuin kahtena menetettynä pisteenä, Ymmärrän toki niin sanottuani sen mistä itsekin olen varoitellut, jokainen menetetty piste luo lisää paineita mm Stamfordille. Ehkei me edelleenkään olla pakkovoiton edessä Chelsean vieraana mutta se tosiasia lähestyy vääjäämättä jos annamme etumatkaa olimme sitten Villa Parkilla tai missä tahansa.

Nolla meille omassa päässä on aina hyvä uutinen, etenkin kun se tulee Villa Parkilla ja varsinkin kun se tulee sen jälkeen että ehkä yksi suurimmista kauhukuvistamme toteutui, toinen alkukauden toppareista jätti kentän. Jahka Song palaa ruotuun, olen kovin luottavainen ManUn suhteen ensi sunnuntaina ja hyvä tulos silloin, miksemme olisi luottavaisia, tai oikeammin miksei pelaajat olisi luottavaisia reissuun Länsi-Lontooseen?

Kiitos eilisistä! Nyt petiin neljäksi ja puoleksi tunniksi..

0 thoughts on “Kommentti

  1. Onneksi pelit jatkuvat jo sunnuntaina, mutta pää ei kyllä kestä jos silvestre tulee kentälle manua vastaan. EN tahdo edes ajatella asiaa. SOngin paluu aivan loistavaa ei tule denilsonia ikävä ja luotan että bentdner osuu kotona.
    Tällä kertaa pallo kimpoili huonosti, mutta on se kimmonnut syksyllä myös hyvinkin. Sunnuntaina huutamaan manu nurin !!!

  2. loistavat goonerit messis ollaan viel ja huudetaan muna nurin kun ne juhlii vielä cityn kaatoa ja pudotusta =) COME ON ARSENAL!!!!

  3. Itse en pelistä nähnyt kuin osan surkealta sreamilta joten jätetään kommentoimatta enemmälti, tasatulos kuitenkin ihan tyydyttävä.

    Pitihän se saatana arvata että heti kun loukkaantuneita palaa ruotuun niin uusia tulee.
    Jos pahimmat ennusteet pitävät kutinsa että Verminaattori on lähes loppukauden sivussa niin Wenkun on kyllä pakko suunnistaa pelaajakaupan toppariosastolle.
    Billykin pelaa koko ajan riskirajoilla joten ei tiedä milloin hänkin leviää.

  4. Niinpä. On melko ironista jos nyt todellakin jouduttaisiin topparikaupoille kun juuri on laitettu Senderos lainalle. No, uskallan lyödä vetoa, ettei Arsene hanki uutta topparia kun Sol tuli jo ja kun meillä on riveissämme huippumies Silvestre. Siirtoikkuna on auki enää hyvin vähän aikaa, joten yhtään uutta hankintaa ei varmasti tulla tekemään. Jatkuvat uudet loukkaantumiset kyllä vaatisivat joukkueen vahvistamista, mutta niistä on ihan turha unelmoida. Arsene haluaa pelata Upporikasta ja Rutiköyhää-peliään ja saada neron maineen voittamalla Valioliigan tällä rosterilla huolimatta lukuisista loukkaantumista. Kunpa vaan ei koko korttitalo sortuisi jääräpäisyyteen. Toivon parasta, pelkään pahinta.

  5. Valioliigan voitto ratkeaa meidän osalta seuraavaan 4 peliin.Jos niistä tulee vain 6 pistettä se on good-bye mestaruus.Onko meillä pelaajia siihen haasteeseen..toivon että on ..mutta takaraivossa vähän pelottaa.

  6. Harmi tuo Verman loukkaantuminen, mutta toisaalta Sol oli kentälle tultuaan jäätävän hyvä ja yhteistyö Billyn kanssa oli saumatonta. Täytyy toivoa, että Song olisi sunnuntaina kehissä, siksi heikkoa oli (taas kerran) Denilsonin suorittaminen. Esim haltuunotot tuottivat brassille (??) silmiinpistävän suuria vaikeuksia ja Villa kontrasi useamman kerran Denilsonin pallonmenetyksen jälkeen vaarallisesti. Harmi, että pitää pelistä toiseen valittaa samasta asiasta, mutta jotenkin tuntuu, että kaverin taso on nähty ja se ei riitä Arsenalin keskikentälle.
    Ohueksi tuntuu rinki käyvän ja kauden kulminaatiopiste on käsillä. Siirtoikkuna ei tähän yhteiseen tuskaamme helpotusta tuo. Toivotaan parasta, pelätään pahinta…

  7. Ei oo tainnu vielä tulla varmistusta Verminaattorin vamman laadusta?
    Toivotaan parasta peläten pahinta.

    Tuossa edellä kun on ”ihailtu” Denilsonin tekniikkaa niin tosiaan miehellä on brassiksi kyllä harvinaisen kova kosketus. Mutta ei hän vielä mitään, kaikkihan muistaa Julio ”the Beast” Baptistan jonka kosketus palloon toi lähes mieleen oman kosovon härkämme, sheriffin !

  8. Tällä viikolla kannattaa tosiaankin hankkia käsiinsä sekä Veikkaaja että Urheilulehti!
    Ensimmäisessä komeilee Cesc ja Arsenalin pelitapaa ylistetään monesta suusta ison jutun ja Antti Niemen kolumnin ja Stuart Baxterin haastattelun höystämänä.
    Urheilulehden kannessa Keane heittää kärrynpyörää ja Spursin juttu on otsikoitu: Tottenham Hotspur – BORDELLI! Tottenhan on kertomus seurajohtamisen helppouden vaikeudesta”. Ja lainaan tähän vielä yhden lauseen kyseisestä jutusta: ”Tottenhamista on tullut 30 vuodessa bordelli, jossa vieraat vaihtuvat ja mieltymykset heidän mukanaan.”
    Harvinainen viikko urheilun viikkolehtirintamalla siis.

    Vermaelenin tuomiota odotellessa… pitäisi tulla ilmo sivuille tänään.

  9. Oikeastaan aika uskomatonta, että kerrankin Arsenal-pelurin loukkaantuminen on pelättyä lievempi ja että Song ja Eboue tulivat terveinä takaisin. Pokaalijahti on yhä aikataulussa ja kauden päätteeksi ero seuraavaan on viisi pistettä.

  10. Joo, ei varmaankaan kannata ottaa Vermaelenin kanssa riskejä ja antaa kaverin huilata sunnuntaina. Ja Sol jatkaa. Jälleen Rooney vastassa, varmaan muistatte vuoden 2004, kun tämä scouser kalasti pilkun OTllä. Nimenomaan Solia vastaan. Siksikin olisi revanssin paikka. ManU tosin tulee nyt kovalla itseluottamuksella sunnuntaina eilisen voittonsa ansiosta. Ja onhan ne voittaneet viime aikoina tärkeimmät keskinäiset matsimme. Olisi aika kääntää tämä trendi! Onneksi Song lienee kokoonpanossa ja Denilson siirtynee penkille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s