Puuta heinää

Allekirjoittaneen olotilaa kuvaa hienosti tämä. Kelloa en tullut katsoneeksi mutta uskaltaisin väittää että vähintään 45 minuuttia olen tuijottanut läppärin ruutua nettiradiota kuunnellen, ikään kuin näkisin radion ruudulta? Kaikki tämä näkemättä tai kuulematta lopulta yhtään mitään. Lopulta havahduin ja kysyin itseltäni ettenkö todella keksi parempaa saati hyödyllisempää tekemistä? Samaistuin jostain syystä linkin kuvassa olevaan herrasmieheen.

Selvällä Suomen kielellä vajaan tunnin musta aukko elämässäni tarkoittaa tottakai vain sitä, että tämän blogin elävöittämiseksi kaipaamani aiheet ovat kortilla. Turhauttavaa kuin Stuart Pearcen kommentit. Ansaitusti syyskuun pelaajaksemme valittua Jack Wilshereä riepotellaan nyt täysin tarpeettomasti Englannin maajoukkueiden toimesta. Pearce voi puhua mitä sylki suuhun tuo kunnioituksestaan Wengeriä kohtaan tai että kaikkein tärkeintä on ajatella pelaajan parasta mutta tietää itsekin puhuvansa puuta heinää.

Fantastinen suhde Arsenen kanssa my Arse! En tietenkään väitä etteikö liitolla ole oikeutensa kutsua haluamansa pelaajat maajoukkueisiin, mutta kahden maajoukkueen selkeästi ristiriitaisia intressejä vasta 18-vuotiaan pelaajan kohdalla ei voi hyväksyä. Mahdoton nähdä miten tällainen pompottelu palvelisi Wilshereä, olkoonkin että Jack itse lienee sinisilmäinen asian suhteen, hän kun haluaa vain pelata kuten kuka tahansa nuori ja lupaava jalkapalloilija. Theo Walcottin tapaus vain on liian tuoreessa muistissa.

Theosta puheenollen, hän on yksi monesta Goonerista joiden paluuta tositoimiin loukkaantumisen jälkeen odotetaan tapahtuvaksi lähiaikoina. Lista on kiistatta piristävää luettavaa maaottelutauon ja kehnojen tulosten sävyttämään arkeen mutta niin skeptiseksi tässä on vuosien mittaan tullut etten uskalla vielä spekuloidulla joukkopaluulla juhlia. Kuinka monta esimerkkiä olemmekaan nähneet missä paluu ei sujukaan niin ruusuisissa merkeissä kuin haluaisimme uskoa, saati pelaaja toivoisi. Kuinka h*lvetin useasti olemme saaneet todistaa varsinaisesta vammasta johtuvan pelitauon johtavan johonkin toiseen vammaan.

Ristin tottakai käteni että tällä kertaa skeptisyydelleni ei olisi aihetta, sanomattakin selvää että tarvitsemme laajuutta puhumattakaan laadusta takaisin tositoimiin. Eri asia sitten on olemmeko jo tässä vaiheessa antaneet siinä määrin liikaa tasoitusta että Valioliigan mestaruutta ajatellen loukkaantumiset ehtivät tehdä tehtävänsä. Kymmentä edellistä Valioliigakautta peilaten voidaan karkeasti laskea että mestaruuden saavuttamiseksi meidän tulisi voittaa jäljellä olevista 31:sta ottelusta 24-25 ja vaikkei se mahdotonta olekaan, ehkä sittenkin liian haastavaa. Sitä paitsi Chelsea voi hyvinkin tehdä tällä kaudella sen verran ’rumaa’ jälkeä ettei 26-27 voittoakaan riittäisi.

Miten vain, otamme avosylin vastaan kaikki hyvät uutiset. Sitä paitsi vaikka mestaruus lopulta karkaa.. siis karkaisi toiseen osoitteeseen, on h*lvetin paljon mukavampi olla kisassa mukana niin pitkään kuin mahdollista. Ja pelkään että tässä kisassa jäämme sivustakatsojan rooliin liian aikaisessa vaiheessa mikäli sairastupa pysyy niin ylikansoitettuna kuin tähän asti – jälleen kerran. Ymmärrän että turhautuminen junan lopullisesti karatessa on kenties sitä kivuliaampaa mitä myöhemmin loppusuoralla se tapahtuu – kuten viime kaudella – mutta kyllä maaliskuu on sittenkin aurinkoisempi jos on olemassa pienikin toivonkipinä.

Syytä mainita vielä sekin, että tarvitsemme laajuutta jo siksikin että tällä kaudella vihdoin Arsenen on panostettava kaikkiin neljään kisaan missä olemme mukana, ja ilahduttavasti saimme jo osviittaa LiigaCupin osalta että Wenger tietää pelin hengen, me kannattajat janoamme pokaalia kärsivällisyytemme äärirajoilla.

Abou Diaby on viihtynyt otsikoissa viime päivinä. Olen edelleen hämmentynyt viime sunnuntain tapahtumista, eli miksi Ranskalainen jatkoi pelaamista loukattuaan nilkkansa ja hämmentynyt siitäkin ettei managerilta tai pelaajalta ole kuultu mitään asian tiimoilta. Jos Wenger tiesi välittömästi ottelun jälkeen kertoa medialle että maajoukkuekomennus jäänee väliin, niin pahan näköinen Diabyn nilkka on, miten ihmeessä tämä nilkka oli kuitenkin sen näköinen että sillä saattoi jatkaa pelaamista, edelleen absurdia.

Maajoukkueen mukaan Diaby joka tapauksessa matkusti ja uskaltaisinko väittää että vaikkei häntä vielä Romaniaa vastaan lauantaina kentällä nähtäisikään, reilun viikon kuluttua lauantaina Birminghamia vastaan Diabya ei nähdä. Jälleen kerran voidaan mielestäni kysyä teimmekö nyt kaiken oikein että Diaby maajoukkueen mukana on?

Edellisestä onkin helppo rakentaa aasinsilta. Eli JOS Abou olisi Chelsean pelaaja, hän takuulla parantelisi nilkkaansa pelikuntoon maaottelutauon ajan. Diaby on kyllä mielenkiintoinen kaveri, varsin harvoin hän suunsa avaa mutta kun avaa niin koskaan ei tiedä mitä saamme kuulla. Hän haaveilee Kultaisesta Pallosta, muistelee kuinka Jose Mourinho halusi hänet Chelseaan, mutta valitsi meidät koska Wenger etsi Patrick Vieiralle korvaajaa.

Itseluottamuksen puutteesta miestä ei ainakaan voi syyttää, mutta sen verran ristiriitaisia meidän Arsenalin kannattajien mielipiteet hänestä ovat että suosittelisin nöyryyttä viheriön ohella myös kentän ulkopuolelle. Itse asiassa kun suljen silmäni ja kuvittelen Diabyn tositoimissa, näen tekemisessä paljon yhtäläisyyksiä näihin tuoreisiin kommentteihinsa. Nähtäväksi jää tuleeko Diabysta Kultaisen Pallon voittajaa (krhm), mutta ehkä hänen itsensäkin kannattaa muistaa että ensi kesänä mittariin tulee 25 vuotta, olisiko Aboun aika vapauttaa sisäinen Vieiransa ja ottaa puheensa Kulatisesta Pallosta tosissaan.

Diabynkin edellisessä artikkelissa mainitsema Lassana Diarra haluaa pois UnReal Madridista. En olisi arvannut. Kannattaisikohan katsoa ihan ensimmäiseksi peiliin ja kelata uraa hieman ajassa taaksepäin. Voisin suositella myös visiittiä delfinaarioon, sanotaan että ovat yksi maailman älykkäimmistä nisäkkäistä. Kuka tietää Lassana voisi oppia nöyryyttä ja jos delfiinien sanotaan tuovan onnea merenkulkijoille, miksei jalkapalloillijoillekin?

Harvoin kiinnostaa niin vähän se mitä Fabregas sanoo kuin tässä. Ei olisi itse asiassa pitänyt lukea koko artikkelia, sillä kaksi viimeistä kappaletta olivat kiusallista luettavaa. Cesc, minä voin kertoa kaksi esimerkkiä pelaajista joilla on liian suuri suu.

Kun vielä linkitän artikkelin Mikael Silvestren odotetun vahvasta kauden alusta Bundesliigassa, ymmärrän miten olisin yhtä hyvin voinut jatkaa läppärin ruudun tuijottamista lasittunein silmin kirjoittamatta sanaakaan.

0 thoughts on “Puuta heinää

  1. Jos Diaby joskus voittaa kultaisen pallon niin Clichy varmaan voittaa kultaisen kengän. Onkohan Clichy ikinä tehnyt maalia Arsenalille? Silloin harvoin kun se lähtee laukomaan niin aina tulee mieleen että voi vittu. Clichylla on varmaan maailman huonoin potkutekniikka. Muutenkin miehen peliäly tuntuu olevan aika rajallinen. Eikä se mikään paras ole puolustamaankaan. Minun mielestä pärjää ainoastaan nopeutensa ansiosta. Gibbs on huomattavasti parempi vaihtoehto ainakin hyökkäyssuuntaan. Sitten ne Gaelin keskitykset joita se laittaa varmaan parisataa kaudessa. Montakohan maalia niistä on muka tullut? Niin ja kyllä minussakin aiheuttaa hilpeyttä Pasanen ja Silvestre samassa puolustuslinjassa.

  2. Sekä Clichy että Sagna ovat Arsenal-urallaan tehneet yhden maalin. Ikävä kyllä niistäkään ei ollut mitään hyötyä, sillä Arsenal hävisi nuo molemmat pelit. Clichyn maali tuli Stoke-tappiossa ja Sagnan maali Chelsea-tappiossa, molemmissa peleissä tulos oli 2-1 vastustajalle.

  3. Noista kahdesta herrasta nostaisin hattua Sagnalle. Kokonaisuutena positiivinen alkukausi, virheet malko vähissä ja on auttanut joukkuetta molempiin suuntiin pelattaessa. Sagna on olut mun papereissa man on the match jo pari kertaa. Samaa ei voi sanoa Clichystä. Kuten Henkka totesi niin välillä tuntuu että Clichyn ainut selvä vahvuus on nopeus. Muutakin pitäis löytyä että on Arsenalin avausyksitoistikossa. Clichyn otteista puuttuu tasaisuus ja varmuus. Valitettavasti.

  4. No niin , nyt on sitten Vito vuorostaan ilmaissut tyytymättömyytensä …….
    Ei häntä siitä todellakaan voi syyttää , kyllähän tää molaritilanne on aika ihmeellinen kaikenkaikkiaan . Neljä molaria ykkösjoukkueessa on aivan kaikilla laskuopeilla liikaa eikä tilanne palvele seuraakaan missään muodossa .
    Tammikuussa varmaan ainakin yksi lähtee lainalle jos ei kaksikin mut siihen on pitkä aika kun pelihalut on varmasti kovat?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s