Kahden kerroksen toisiaan tukevaa väkeä

Allekirjoittaneesta tuntuu että alan olla jo melko haka (YPA) pahoittelussa, mikä on sikäli ikävää että yleensä sitä pahoitellaan kun on tullut tehtyä jotain.. pahaa. Olen paha ihminen? Hmm, pahoittelen lyhyttä tai puuttuvaa blogipäivitystä, tämä on mennyt selvästi liian vakavaksi. Mutta pahoittelut joka tapauksessa vielä eilisestä. Takana 13 tunnin työpäivä, pahoittelut tämän päiväisestä. Ja kirsikaksi kakun päälle, epävarmat pahoittelut viikonlopusta, blogisti tien päällä. Katsotaan josko.. No niin, terveiset Kokkolaan, haha!

Hetkinen, sen lisäksi että olen paha ihminen, olen myös itsekäs. Pohdin nimittäin eilen töissä keskiviikon LiigaCup voittoamme ja havaitsin jossain määrin pelottavaksi sen että taisin sittenkin ottaa voiton ikäänkuin itsestäänselvyytenä, maistuvana välipalana, tunsin oloni tuuliviiriksi. Ihmeellistä miten nopeita ovat käänteet kannattajan pienessä mielessä. Shakhtarin kyykyttäminen Mestareiden liigassa ja komea voitto City of Manchester Stadiumilla ja olo St James’ Parkilla on kuin maailmanvalloittajalla.

Näitte ottelun ja viimeistään tässä vaiheessa olette siitä kaiken tarpeellisen lukeneet. Mutta saadakseni edes jotain irti työn tyhjentämistä ajatuksista, palaan vielä keskiviikkoiltaan hyvin lyhyesti. Hämäsikö loppunumerot sitten lopulta arvioita kokonaisuudesta, mutta kovasti positiivisia olivat näkemykset mielestäni varsin keskinkertaisen esityksen jälkeen. Toisaalta uskon että manageri sai paljon irti ottelusta, jyvät erottuivat akanoista.

Kukaan ei tietenkään voi kääntää blogistin päätä, Nicklas Bendtner oli kentän paras. Tanskalainen on seurannut tarkkaan Marouane Chamakhin edesottamuksia ja tiedostaa kilpailutilanteen vallan mainiosti, loistavaa. Juutin työmäärä näin pian loukkaantumisen jälkeen ja ensimmäisessä startissa herra tietää kuinka pitkään aikaan yllätti sittenkin. Denilson ja Eastmond olivat ’liikaa’ (ymmärrätte mitä ajan takaa), Rosicky ei kyennyt yksin kannattelemaan keskikenttää ja Bendy osallistui talkoisiin ihailtavalla työmoraalilla.

Älkää nyt nielkö aamukahvianne väärään kurkkuun kun blogisti on vauhdissa, mutta nuoresta iästään huolimatta Juutti oli johtaja. Maali kruunasi tottakai illan, mutta olin laskea alleni kun Bendtner blokkasi harakkapuolustajan toisessa maalissamme, hykerryttävää. Summa summarum, tilanne kärjen, siis kärjen osalta on herkullinen. Bendtner aikoo tosissaan haastaa toki vielä askeleen edellään olevan Marokkolaisen ja sen Marouane takuulla tietää.

Muistan elävästi viime kaudelta ottelun missä Bendtner ei saanut sisään ei sitten mistään. Kritiikki oli valtava ja seuraavassa ottelussa Bendy iski hattutempun. Jotain samaa teflonia on Chamakhissa, olkoon ettei tämä ole toistaiseksi kritiikkiä osakseen saanutkaan. Yhteinen nimittäjä on työmoraali. Kun tietää tekevänsä ja yrittävänsä parhaansa, on helppo jatkaa eteenpäin. Walcott totesi ATVO:n haastattelussa että kilpailu on tottakai hyvästä, mutta totesi sen sellainen pilke silmäkulmassa että iho meni kananlihalle. Theo sanoi että jokainen haluaa osaltaan antaa managerille päänvaivaa kokoonpanon valintaan ja tuo halu tuntuu olevan kollektiivista ja se ystävät Goonerit on h*lvetin hienoa.

Uskon myös että Walcott jutteli koko joukkueen suulla puhuessaan kannattajien ’epätoivoisesta’ halusta voittaa pokaali, ei tee eroa pelataanko suurta ja mahtavaa Mestareiden Liigaa vai LiigaCupia. Kun lähes kaiken kokenut Tomas Rosicky kantaa kapteeninnauhaa LiigaCupissa nähdyllä moraalilla, tai kun itse kapteeni tulee vaihdosta sisään, syöttää pari maalia, eikä provosoidu Joey Bartoninin typeryyksistä, toivon että arpa tuo huomenna ManUn Grovelle seuraavalle kierrokselle.

Olin aavistuksen huolestunut keskiviikkona kun takana oli 45 minuuttia, onneksi kaksi lisäminuuttia ratkaisi pelin. Onnistumiset ruokkivat itseään, näin kävi meille ja näin kävi Magpiesille Chelseaa vastaan. En ihmetellyt lainkaan että Newcastlen reservipitoinen miehistö oli onnistunut ihmeessään, ehkä tämä oli sitten vain ns yhden maalin peli.

Kun viittasin alussa manageriin ja siihen että jyvät erottuivat akanoista, otetaan akanat. Carlos Velan edessä oleva haaste on nyt mammuttimainen. Bendy on takaisin, Theo on takaisin ja kun vielä Robin saadaan mukaan niin Meksikolaisella alkaa korvia palella. Kun Vela oli sitten se joka sai käskyn vaihtoon, itseluottamus lienee juuri tällä hetkellä masentavan alhaalla. Tekisi mieli sanoa että tunnen sympatiaa, mutta taitaisin valehdella. Kyllä Vela on minuutteja Punavalkoisessa paidassa saanut siinä määrin paljon että olisi tulosten aika. Tammikuussa lainalle mikäli loukkaantumistilanteemme sen sallii, vai peräti myyntiin?

Craig Eastmond oli ehdottomasti pettymys mutta hän oli kuitenkin se ’villi kortti’ reservistä jonka esityksestä meidän ei sittenkään kannata tässä vaiheessa kantaa liian suurta huolta, hänellä on aikaa tuloksen tekemiseen. Mutta kun puhutaan ykkösjoukkueesta, Johan Djourou pelaaminen on kuin sitä isoa virhettä vain odotettaisiin tapahtuvaksi. Alan olla epätoivoinen Vermaelenin loukkaantumisesta ja sitä epätoivoa ei helpottanut Arsenen tuore päivitys Belgialaisen tilanteeseen. Jälleen kerran on pakko osoittaa sormella pelaajahuollosta vastaavien suuntaan, olisiko jonkin operaation tarve ollut jo heti kättelyssä, nyt nimittäin pelkoni vahvistuu Arsenen päivitys päivitykseltä että edessä on vääjäämättä operaatio. Onko se edessä ilman peliminuutteja vai sen jälkeen kun on ’kokeiltu’.. Nyt tuntuu että mennään takapuoli edellä puuhun yhtä hitaasti kuin Belgialaisen akillesjänteen Arsene kertoo parantuvan.

Wojciech, kiitos Wojciech! Huomaatteko, olen oppinut kirjoittamaan ulkomuistista Puolalaisen etunimeltä, CtrlC/V sukunimen osalta on historiaa, mahtavaa. En nyt oikeasti pelännyt sen puolesta että menettäisin kasvoni koska olen nuorempaa Puolalaista ylistänyt ja vaatinut jopa ykkösmaalivahdiksemme, mutta suuren palveluksen ja helpotuksen toki koin saaneeni. Kuka tietää, jos Wenger on vastoin allekirjoittaneen tahtoa pitää yllä kilpailutilannetta myös tolppien välissä nimeämättä selkeää ykköstorjujaa, ehkä on parempi jos kilpailu käydään sitten maanmiesten kesken.

Pelkkää arvailua toki, mutta kun ylivoimaisesti kokenein ja kauteen ykkösenä lähtenyt Almunia jossain vaiheessa kyynärpäävammastaan parantuu, peli voi mennä tällä osastolla jopa likaiseksi. Kyllä me jokainen tiedämme mitä tarkoittaa kun egot joutuvat koetukselle ja Wenger saa kyllä syyttää vain itseään sikäli mikäli epäilykseni osuisi oikeaan että kenttäpelaajista poiketen tolppien välissä tilanne on ’herkkä’.

Ei h*lvetti, en takuulla valehtele jos totean tähän väliin että pyykkikoneeni on pysähtynyt kaksi tuntia sitten ja tunnen ’kosteuden’ hiipivän puseroni alle.. ja tuo p*rkeleen imuri tuossa lattialla. Kyllä, se sama jonka nostin esiin tiistaina. On se hienoa että sentään vielä ajattelen näitäkin arkisia askareita. Jos totta puhutaan, asiat pitää saada hoidetuksi viikonloppua silmällä pitäen.

Mutta odottakoon nyt vielä hetken, köh.. Unohdetaan vaikka kesken jääkin keskiviikko. Kirjoitin alkuun itsekkyydestä, kun menee hyvin, on valtava ilo kun pelejä tulee reippaaseen (YPAiseen) tahtiin. Nyt pitää oikeasti nipistää itseään, sillä tunnen epämääräistä, liian vahvaa voitontuoksua ilmassa kohti huomista West Ham ottelua. Tottakai odotamme jokainen kolmea pistettä mutta käsi ylös joka on huolestunut edes jossain määrin? Ei noussut montaa kättä veikkaisin. Toisin sanoen tunnen huolta siitä etten tunne huolta, mielenkiintoista, onko tälle olemassa jotain filosofista kuvausta tai määritelmää?

Onneksi rinkimme on nyt jopa loukkaantumisten suhteen kelvollisen laaja. Voitto Newcastlesta taisi sittenkin tulla liian helpolla, loppunumerot mairittelevat ja siinä piilee vaara hyvän olon tunteen hiipimisestä puseroon. Siksi ajatus kokoonpanon veikkaisin varsin suuresta muuttumisesta sopii tähän kohtaan hyvin. Voi hyvinkin olla että huomenna avauksessa on vain kaksi keskiviikkona aloittanutta ja näkisin tämän olevan tässä kohtaa vain ja ainoastaan hyvä asia. Ehkäpä tilanne on muodostumassa jossain määrin kahden kerroksen väeksi, ykkös- ja kakkoskokoonpanoksi mutta jos ja kun kakkosella voitetaan 4-0 St James’ Parkilla, voisin kuvitella että se pitää väen sopivasti motivoituneena ja ’varpaillaan’ molemmissa kerroksissa.

Tärkeintä on ettei anneta minkään kolmen edellisen ottelun maalisuhteen 12-1 hämätä kohti huomista. Wengerin täytyy kyetä painottamaan sitä mitä tapahtui ennen lähes historiallista nyt kahta peräkkäistä nollapeliä omassa päässä. Wengerin täytyy näyttää harjoitusten päätteeksi vaikka sitten DVD:ltä West Brom ottelu, siitä on vain reilu kuukausi. Ei tämä tarkoita ettäkö hyvät tulokset pitäisi jotenkin lakaista maton alle tai tietoisesti hälventää hienojen tulosten mukanaan tuomaa hyvän olon tunnetta, ei tietenkään. Mutta se Wengerin joka toinen sana mestaruuteen, tasaisuus! Vuoristorataahan meidän taival on enemmän ollut ja toistuvista puheista huolimatta, opiksi ei olla riittävästi otettu. Asenne, asenne ja asenne. Uskaltaisin väittää ettei niitä otteluita montaa kauteen mahdu missä voimme nostaa kädet reilusti ylös ja myöntää kaverin olleen parempi siitäkin huolimatta että itse annoimme kaikkemme.

On oikeastaan aika herkullinen tilanne nähdä huomenna ketä kiinnostaa enemmän ja ketä vähemmän, kuka muistaa West Brom ottelun ja kuvitteleeko joku Hammersin kaatuvan hölkäten. Ja ei, viimeinen ei ollut suora viittaus Denilsoniin. Yhtä mielenkiintoista on nähdä miten keskikentän peluutus tällä kertaa on piirtynyt managerin papereihin. Etenkin Alex Songin roolitus on hämmentänyt meitä kannattajia ja nyt Cescin palattua tositoimiin on mukava nähdä jatkuuko Kamerunilaisen ’pelinrakentelu’ viime viikkojen tapaan. Muistetaan että City pelasi vajaalla lähes täydet minuutit, eli sen ottelun pelaamisessa oli väistämättä jotain poikkeavaa.

Voihan olla että Arsene hakee erilaisilla rooleilla vain jotain ’yllätysmomenttia’ vastustajille, eli käytännössä Wenger hakisi hyökkäävästä triosta tuttua liikehdintää myös keskikentälle. Mikäli näin, jokainen ymmärtää sen tuomat riskit puolustussuuntaan, mutta samalla voisin kuvitella että optimaalisen kurinalaisesti ja taktisesti onnistuneesti toteutettuna mahdollisuudet hyökkäyssuuntaan ovat olennaisesti monipuolisemmat. Onko esimerkiksi Wilsheren ajoittain varsin puolustusvoittoinen pelaaminen ollut osa jotain uutta ja mullistavaa pelitapaa. Tai entäpä Aaron Ramsey, hänhän sopii kuin nenä päähän tällaiseen.

Ei mutta ne pyykit, pfff..

Loistavaa viikonloppua!

PS. Jälleen kerran nöyrä ja iso kiitos kommenteistanne, ne ovat korvaamattomia.

0 thoughts on “Kahden kerroksen toisiaan tukevaa väkeä

  1. Huomisessa pelissä mitataan taas joukkueen asennetta. Mun puolesta kehiin voisi laittaa sairastuvalta lähi päivinä palanneita kavereita kuten Walcott ja Bendtner. Peli ja näyttöhaluja näillä pelaajilla nimittäin varmasti riittää.

  2. Haha, se olisikin hauskaa nähdä Arsenalin penkillä yltiörationaalisen ekonomin jälkeen tunnetta ja intohimoa pursuava El Diego 😀 Voisi siinä peribrittiliäisillä pitkänlijan Goonereilla olla vähän sulattelemista…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s