Mediapeliä

Jep, tiedättekin allekirjoittaneen tämän (ja ensi) viikon työkuviot, asiaan.. Mikäli ette nähneet Wengerin eilistä lehdistötilaisuutta, tällä kertaa virallisella taholla erityisen kattava anti sanotusta. Lukemalla tilaisuuden tunnelma ei toki välity, ja vaikken sitä sanotaanko kireäksi kuvaisi, normaalia enemmän jännitettä oli havaittavissa.

Syy tähän oli selvä; mitä Cesc Everton ottelun tauolla tuomarikolmikolle sanoi, vai sanoiko mitään. Ja jos sanoi, oliko se jotain sellaista että siitä olisi pitänyt tehdä tällainen mediashow. Ja sikäli kun tämä oli lehdistötilaisuuden ensimmäinen aihe, se loi jännitteensä koko tapahtumalle. Independentin artikkelissa on koottu varsin hyvin yhteen tämä saarivaltakuntaa järisyttävä aihe, pääministeri David Cameronia ei ole toistaiseksi tavoitettu asiaa kommentoimaan.

Tunnustan etten tullut lainkaan vakuuttuneeksi etteikö jotain olisi sanottu vaikka Arsene tämän kiistääkiin ja hän oli hyvin lähellä puhua itsensä pussiin, mutta olennaista on joka tapauksessa seuraava:

”I believe that it is wrong for Moyes to come out on what he pretends to have heard in the tunnel. I think there is a rule in our job to never come out with what is said in the heat of the moment. That usually is respected by everybody.”

Jos pelaajatunnelissa olisi kuultu jotain äärimmäisen loukkaavaa, tai ylipäätään mitään ’normaalista’ poikkeavaa, Lee Mason olisi siitä liitolle raportoinut. Näin ei tapahtunut, joten David Moyes, p*ss off! Ja sitten tämä nimettömänä pysyvä Everton pelaaja joka kapteeniamme halusi medialle siteerata, oikeasti. Toffeemiesten kannattaisi nyt vain rauhassa keskittyä tavoittelemaan nousua kymmenen joukkoon sarjassa, auts!

Ihmettelen vain että mikä se on kun juuri meille on suotu Englantilaismediassa tämä erityinen roolimme. Siinä missä Arsene Wenger on halutuin manageri kuulla, hänestä halutaan myös kirjoittaa eniten roskaa. Tai siinä missä jokainen toimittaja tietää Fabregas’n arvon pelaajana koko Valioliigalle, hänet halutaan siitä huolimatta kyseenalaistaa kaikesta mahdollisesta ja tuntuu että media haluaa kapteenimme siirtyvän B*rcelonaan, siitä kun saisi herkullisia otsikoita. Eivät vain mediassa pohdi mitä sen jälkeen jos siirtyy. Niin, ei Arsenalista pelaajat kesken lopu.

Valitettavaa että Arsenen puheet noitavainosta vain epäilemättä ruokkivat vallitsevaa tilannetta, kerää median huomion ja se että Moyes on se joka etikettiä rikkoi jää täysin huomiotta. Well f*ck the rest! Public enemy number one asemamme on lopulta aika nautinnollista ja median uskottavuutta syövä kaksinaismoralismihan vain sparraa meitä Goonereita, kapteenista kannattajaan.

Surullisintahan tässä kokonaisuudessa on se että kaikki se varsinainen asia jää hölynpölyn jalkoihin. Wengerin toissapäivän ihmettely Chelsean julkistamasta 70 miljoonan punnan tappiollisesta tuloksesta ja samalla samaisen summan sijoittamisesta kahteen pelaajaan, tämän media sivuutti lähes täysin. Jokunen viikko takaperin jollain UEFAn edustajalla oli rohkeutta pitää meitä esimerkillisenä hyvin taloutensa hoitavana seurana, miksei media halua kirjoittaa järjestön tekopyhyydestä pysyä nyttemmin vaiti kun kauniilla ajatuksilla pyyhitään takapuolta.

Tai kun Arsene esitti eilen mielenkiintoisen näkemyksen tammikuun siirtoikkunan reiluudesta suhteessa otteluohjelmaan. Pah, yhtä tyhjän kanssa. Kun oma lehmä on ojassa, Arsenea ollaan kyllä halukkaita kuuntelemaan ja hyväksi käyttämään, sanotaan vaikka Englannin MM-kisahakemus. Mutta kun palataan arkeen, it’s back to square one, it’s back to public enemy number one – Arsenal. Ihanaa!

***

Newcastle huomenna St James’ Parkilla. Loukkaantumisten suhteen väittäisin jopa rohkaisevia uutisia. Theo Walcott on pelikuntoinen ja olkoon että Alex Song joutunee pelin väliin jättämään, mistään vakavasta vammasta ei ole kysymys. Lukasz Fabianski menee olkapääleikkaukseen ja Puolalainen on sivussa loppukauden. Henkilökohtaisesti en tee tästä numeroa tai menetä yöuniani. Voin hyvinkin kuulua vähemmistöön, mutta yksi ja sama onko Wojciech Szczesnyn kakkosena Fabianski vai Almunia, itse asiassa ehkä jopa ennemmin Espanjalainen.

Jos Arsenen kehuista uskaltaisi jotain päätellä, Tomas Rosickyn visiitti avauksessa jäi tällä erää yhteen ja Andrei Arshavin ottaa Samir Nasrin paikan ’ykköskokoonpanossa’. Niin vuolaasti manageri Venäläistä ylisti, että Nicklas Bendtner joutunee tyytymään paikkaan vaihtopelaajien joukossa, ellei Arsene sitten näe Walcottille supersubin virkaa. Ei lainkaan mahdoton ajatus. Minun on itse asiassa helppo uskoa että Arsene tarkoitti mitä sanoi, ettei hän ole missään vaiheessa kyseenalaistanut Arshavinia, epäillyt etteikö Tsaari palaa ennemmin tai myöhemmin huippukuntoon.

Tunnustan rakkauteni Venäläiseen, jo h*lvetti siksi että jaksaa kerta toisensa jälkeen kertoa tuoreeltaan ajatuksiaan omilla sivuillaan otteluiden jälkeen, usein esimerkiksi matkalla vieraspelistä kohti Lontoota. Erityisesti arvostan hänen rehellisyyttään ja aitoja näkemyksiä miksi meni p*rsiilleen tai ei, Andrei on kiitettävän itsekriittinen, ominaisuus jota soisin aistivani huomattavasti laajemmin rosterissamme. Miettikää nyt mitä hän sanoi vajaa viikko takaperin:

”I’m not worried too much that I am now becoming part of the second-choice group of players. It is just a period I need to come through. I have nothing to reproach myself about. I do not do anything which would distract me from football and interfere with it. I am afraid of taking the initiative. Unfortunately, there is no button in a human body to switch off unnecessary thoughts. I need to train and play.”

Miten nöyrää sillä statuksella minkä kokenut Venäläinen omaa. Voisin hyvin tulostaa nämä ajatukset paperille ja laittaa jääkaapin oveen, kävisi neuvosta ihan yleisellä tasolla omassakin elämässä.

Sikäli kuin joku ehti ’puhaltamaan’ pelaajien puolesta, huh, ensi viikolla ei arkikiireitä, metsään meni. Luvassa ei kun pahempaa, maaotteluita ja niihin liittyvä matkustaminen. Järkyttävä ajankohta jälleen kerran, kuinkas muuten, aina. Ja kuinkas muuten, Laurent Koscielny sai Laurent Blancin kutsun Tricolorin väreihin, kuten sai laitapuolustajammekin. Lohduton ajatus. Ei siksi ettenkö olisi onnellinen Koscielnyn puolesta, mutta sanotaan nyt vaikka siksi että muuan Beatrice Evra was snubbed! Ymmärrän taustat miksei Evra kutsua saanut, mutta v*tutusta typeristä maaotteluista se ei vähennä p*skan vertaa.

Katsotaan nyt ketkä kaikki komennukselle joutuvat, mutta kaksi ottelua per viikko jatkuu helmikuun loppuun ja LiigaCupin finaaliin. Arsene ’arvuutteli’ eilen viikoilla milloin Thomas Vermaelenin paluu voisi olla ajankohtainen, mutta niin hatusta vedetyiltä arviot ovat kuulostaneet puoli vuotta etten laskisi eilisellekään neljän viikon päivitykselle sen kummempaa painoarvoa. Ja ettäkö Belgialainen olisi jotenkin poikkeus siinä kuinka kauan ottaa kunnes voidaan puhua todellisuudessa paluusta huippukuntoon. Topparin hankkimatta jättäminen ahdistaa edelleen, korvissa soi Jore Marjaranta ja kaatuvat haaveensa. Ei pitäisi, mutta olemme sittenkin Eeron, Macin, JiiÄmmän, Esan jne kanssa kostuttaneet kurkkujamme liian pitkään Sportissa ilman palkintoa. Tunnustan piilevän kyynisyyteni, err, aivan kuin se olisi vaatinut tunnustuksen.

Nigel Winterburn part 1 & part 2.

Sorry Arsechums, tämä jää nyt kesken sikäli kun notepad’illä olisi ollut vielä jokunen ranskalainen viiva, pitää rientää. Hetkinen, perjantai.. Oh boy oh boy, have a splendid weekend! Ja kuten yleensä, en uskalla mennä takuuseen viikonlopun päivityksistä, oma elämäkin on elettävänä (aivan kuin se olisi jotain muuta kuin Arsenal).

Cheeeers!

0 thoughts on “Mediapeliä

  1. Arsene voisi joskus tehdä ”Wiskeyfacet” ja jättää median ilman kommentteja, lukuunottamatta Arsenal.comia. Vaan tokkopa tuossa noin tulee käymään, sen verran ukko ääntään ja politikointia rakastaa. Henteltä kyllä hyvä huomio tuosta median suodattimesta. Aika vapaasti valitaan, mitkä aiheet myydään kansalle ja mitä ei. Chelsiscumia ei saa arvostella eikä oikein ketään muutakaan, vaan me ollaan kaikkien sylkykuppi. Siksipä Cesciakin saadaan nyt lyödä kun meitä saa vedellä korville siinä samalla. Kaikkihan muistaa senkin, mikä riistäjäseura me ollaan, kun ei katalaania kotiin päästetty vaan suorastaan hirviömäisesti pakotettiin pelaamaan punapaidassa. No joo, tähän alkaa tottua. Paras tapa vastata tähän on nöyryyttää Carrollista luopuneita Harakoita huomenna niiden kotinurmella. Ja Cesc saa luvan tehdä maali. Tulee se sitten pelitilanteesta tai pilkusta – aivan sama!

    Arshavin on kyllä nyt paikkansa avaukseen ansainnut. Olen myös pitänyt venäläisestä heti meille saavuttuaan. Silloisen helmikuun jälkeen mietin ensimmäistä kertaa painatuksen hankkimista pelipaitaan, mutta jätin sen vielä kuitenkin tekemättä, sillä siviilipuolella kotiutuminen Lontooseen ei oikein ottanut tuulta alleen ja pelko oli persiissä, että AA lähtee takaisin isiensä maille, vaikka peli Valioliigassa kulkikin. Jotenkin Andrein kohdalla tuo pieni pelko maisemanvaihdosta on koko ajan kytenyt, ainakin minulla, ja siksi tuo nimi selkään on edelleen hankkimatta. Sittemmin on tullut mieleen jo parikin sukunimeä painettavaksi (Verma ja Nasri), mutta olen ilmeisen saamaton, kun kaikki paidat on ostettu ”blancona”. Jokohan ensi kauden paidassa lukee jotain muutakin kuin Fly Emirates. Ei ainakaan Denilson. Sen lupaan.

  2. Toisaalta… tuo Denilsonin nimi olisi sikäli varma valinta, että mies kyllä pelaa meillä vielä vuosikaudet ja peliaikaakin on luvassa säännöllisesti.

  3. Andrei on myös yksi meikäläisen suosikkipelaajista. Vaikeeta venäläisellä on välillä ollut, mutta vaikka otteet ei aina ihan mestarillisia ole olletkaan niin se taito on kyllä olemassa Andreilla. Ja nyt muutamissa viime peleissä ollaan nähty myös todellista yrittämistä AA:lta Kaveri ei ole ihan ensimmäisiä, joka luovuttaa jos vaikka sattuisi pallon vastustajalle menettämäänkin. Ja ollettekos pistäneet merkille myös AA:n hyvän osallistumisen puolustuspelaamiseen? Alaspäin juokseminen ja vastustajan häirintä ei ole ollenkaan vierasta Andreille vaikka usein hänen tyyliset pelaajat mielummin rakentavat omaa peliä ja hyökkäävät. Nasrin loukkaantuminen on toki ikävä asia, mutta positiivinen puoli siinä on, että Arshavin (ja varmasti Bendtnerkin) saavat enemmän peliaikaa ja pelaamallahan se huippukunto saadaan varmimmin pelaajasta esille.

    Btw, mä hankin keltaisen vieraspelipaidan Andrein nimellä ja numerolla heti kun venäläinen meille hankittiin. Enkä ole hetkeäkään katunut ostoani 🙂

  4. Walcottin pieni vamma ja edellisen matsin esiintyminen saattavat kyllä avata Bendtnerille paikan avaukseen. Eikä tuo välttämättä mikään huono vaihdos olisi. Tietenkin nopeutta uupuisi laidalta, mutta harakat saattaa hyvinkin pelata niin vahvasti oman pään kautta, ettei vastaiskuille suuremmin paikkoja irtoa.

  5. Totisesti, nyt on loistava tilaisuus näyttää närhen munat eri meedian edustajille ja löylyttää Newcastle kunnolla.

    …itse hankin Arshavinin nimellä varustetun sinisen vieraspelipaidan AA:n toisen Anfieldin vierailun jälkeen, hieno pelaaja 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s