Stop to the misery

Hmh! Tiedätte allekirjoittaneen epäilemättä monen mielestä peräti ’perversion’, pidän oikeasti ampumahiihdon seuraamisesta. Kun kuluvaa kautta on vielä sävyttänyt oman Kaisa Mäkäräisemme menestys, seuraaminen on saanut aivan uuden ulottuvuuden. Mutta ettäkö televisiovastaanottimeni kuitenkaan joutuisi fyysiseen vaaraan lajin suhteen, ei sentään.

Mitäkö lyhyellä johdannolla lyhyeen päivitykseen halusin sanoa, sitä ettei ampumahiihdon maailmancupin jatkuminen Fort Kentissä Yhdysvalloissa onnistu lohduttamaan lainkaan tätä lopulta kärsimättömän pitkältä tuntuvaa yhden typerän maaottelun aiheuttamaa taukoa normaaliin Punavalkoiseen arkeen. H*lvetti – joskin hyvä h*lvetti – ei voinut edes ristiä käsiään ettei Cesc tai Robin loukkaantuisi maataan edustaessaan.

Toisin sanoen jos ja kun en ole kiinnostunut mitä mieltä Shrek Rooney oli Jack Wilsheren 45 minuuttisesta, tunnen oloni lähes toivottomaksi myöhään torstai-iltana tätä kirjoittaessani. Ehdin jo sitä paitsi spekuloida sillä eittämättä loistavalla asialla, että Wenger olisi vihdoin saanut sanomansa perille maajoukkueiden valmentajille, ei palvele ketään kuormittaa avainpelaajiamme syyttä suotta.

Tämä trendi jatkukoon ja oli hienoa kuulla että vaikka Fabio Capellolla on takuulla omat paineensa, sopimus oli olemassa että Wilshere pelaa vain ensimmäisen puoliajan. Se että Cescillä oli vatsapöpö ja Robin flunssainen, höpöhöpöpöpö kirjoitin jo aiemmin, mutta vahvistaa vain epäilymme (tietomme) siitä että tämä on ollut yleistä politiikkaa ManUn, Chelsean ja Liverpoolin taholta jo pitkään. Jo olikin aika liittyä tähän likaiseen joukkoon.

Olen antanut viralliselle taholle palautetta väittämättä lainkaan että olisin vastuussa palvelun parantumisesta, mutta kaikki resurssit mitä seurallamme on käytössä, pitkään ehdin toivoa nopeampaa yhteenvetoa siitä kuka pelaajistamme pelasi missäkin ja kuinka paljon. Sen sijaan että pitäisi itse kaivaa tuloksia ja tilastoja, on annettava positiivista palautetta Arsenal.comille yhteenvedosta maaotteluissa esiintyneistä pelaajistamme.

Jos sitten huomista Wolverhampton ottelua silmällä pitäen pitäisi hakea syitä huoleen, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, vain Andrei Arshavinin täydet minuutit Abu Dhabissa Irania vastaan saa aikaan harmaita hiuksia sikäli kun Venäläinen näyttelee isoa roolia Samir Nasrin parannellessa takareittään. Kyllä, Bacary Sagnalle samoin täydet minuutit Ranskan tuoreessa ja komeassa pelipaidassa, mutta Sagna piti vastikään talvilomansa kärsittyään kolmen ottelun pelikieltonsa ja mies on huippukunnossa. Theo Walcottin näkisin hyötyneen itseluottamuksen tasolla komennuksestaan valtavasti, hän tarvitsi tätä vastuuta ja se palvelee meitä.

Nicklas Bendtnerille, Marouane Chamakhille, Tomas Rosickylle ja Eddie Ebouelle peliaika teki vain hyvää, kuka tietää Mozart muistaa vihdoin miltä tuntuu tehdä maali toisaallakin kuin harjoituskentällä? Wojciec Szczesny, ilmeisesti nyttemmin myös Puolan maajoukkueen ykkösmaalivahti, splendid! Ja Laurent Koscielny onneksi vain haisteli uutta ilmapiiriä, tällä rintamalla elämme niin kädestä suuhun että jopa Sebastien Squilvestren sopii toivoa pysyvän pelikuntoisena. So well played in this front this time Arsene.

Mutta vaikka on viikko madellut maaotteluhengessä masentavan hitaasti (ja huikea oli henki mm Parkenilla Tanskassa, eh), niin vain on perjantai ja huomenna lauantai, eli pelipäivä, eli juhlapäivä.

Meillä täällä pääkaupunkiseudulla linja-auton kuljettajat ovat aiheesta uhanneet lakolla viikonlopun öinä mikäli turvallisuustilanteen parantamiseksi ei saada mustaa valkoiselle. Harvoin olen näin vakuuttunut vastustajan taktiikasta, mutta tällä kertaa todella odotan yhtätoista bussikuskia Wolverhamptonista Grovelle.

Voitimme muistaakseni marraskuussa kauden aiemman keskinäisen ottelumme kahdella Chamakhin osumalla, mutta iltapuhde oli kaikkea muuta kuin helppo. Marokkolainen iski heti ensimmäisellä minuutilla, minkä jälkeen lopullista ratkaisua saatiin odottaa lisäajalle. Vasta lisäajalla nähtiin konkreettisesti ratkaisu vastaavassa ottelussa viime kaudellakin, muistan tämän erityisen hyvin koska satuin olemaan pääkallopaikalla. Niin paljon kuin Bendtnerillä onkin epäilijöitä, Juutti oli se joka piti tuolloin liekin yllä epätoivoisessa taistelussamme liigamestaruudesta, tunnelma huhtikuun alun ratkaisun jälkeen oli infernaalinen, Grove kirjaimellisesti sekosi.

Mutta vaikeaa, sitä on Wolvesia vastaan ollut. Kuinka mielenkiintoinen lähtökohta huomiseen se että meillä on alla sanalla sanoen katastrofi St James’ Parkilla, siinä missä Wolves laittoi pisteen ManUn spekuloidulle tappiottomalle kaudelle. Molineux’n miehistöllä ei ole tietenkään lähtökohtaisesti mitään hävittävävää, siinä missä me Goonerit arvailemme henkistä toipumistamme viime lauantaista.

Tässä viimeisessä en näe ongelmaa. Päinvastoin kuvittelen että olemme täydellisesti hereillä ja voitamme lopulta. Tuleeko voitto helpolla vai ei, sitä en uskalla arvailla, mutta tulee. Meidän ongelma onkin toisaalla, miten ylläpitää hyvä tekeminen, miten välttyä tulevaisuudessa siltä että vaikka kaikki vaikuttaa ruusuiselta, olemme siitä huolimatta liipasimella romahtamaan kuin tyhjästä kuten Magpiesia vastaan. Taustalla on jokin henkinen toistaiseksi avaamaton takalukko joka estää meitä suorittamasta kaikilla sylintereillä. Arsenen täytyy löytää ratkaisu tähän ongelmaan ja vaikka takuulla osansa tästä kuuluu vapaamatkustajille, yksin hekään eivät voi olla vastuussa henkisestä vahvuudesta.

Ja henkistä vahvuutta, sitä takuulla tarvitsemme huomenna siinä missä Susilta ei sitä puutu paitsi katkaistuaan ManUn tappiottoman kauden, myös ylipäätään. En ole tilastopersoona, joten en voi kirjoittaa kuin mutu-tuntumalla. Wolves voi olla sarjan toiseksi viimeinen, vieläpä tasapistein jumbo West Hamin kanssa. Mutta liekö täysin poikkeuksellista, seitsemän voittoa mitkä Wolves on kaudella ottanut, neljä niistä on kirjattu ManUa, Cityä, Chelseaa ja Liverpoolia vastaan! Onko se piilevää potentiaalia vai kertooko se Mick McCarthyn joukkueen asenteesta vai sekä että? Nähtäväksi jää, mutta takuuvarmaa ettei Sudet suosiolla alistu Tykinruoaksi.

Kauniiksi lopuksi ei Forbesin, vaan Deloitten lista ’rikkauksista’. Jaa-a, allekirjoitaneen on tunnustettava että alan tippua kärryiltä miten näitä lasketaan, mutta onneksi voin lohduttautua sillä ettei tiedä Rouva Michelle Platinikaan.

Yet another Nigel Winterburn vision – always pleasure.

No niin, olo on kuin olisin seurannut webcamin livekuvaa autiolta Grovelta vajaan viikon.. Hetkinen, osui ja upposi, oikeasti olen. Kertokoon se vain sen kuinka paljon odotan huomista, niin kuin epäilemättä me kaikki. Kuten aina, en mene takuuseen viikonlopun päivityksistä. Vaikeaa se usein on, mutta jos päätän päättää mennä alakerran olutravintolaan istumaan viikonloppua ja jäädä sille tielle, se sallittakoon.

0 thoughts on “Stop to the misery

  1. Vielä eiliseen Eeron ”kunnioittavaan” 1970-1980-luvun Liverpoo-muisteloon liittyen, olihan nuo poolistit aika smug bastards tuolloin ja penskanakin sai perustella ei-puulilaista ”valintaa”. Mutta Club of the Century oltiin me, eikä Poo, hähä.

    Toivottavasti puulilaisuus ei ole tulossa takaisin; Maanantain The Independentin viikonlopun ”liigaliitteessä” on jo sävy siinä määrin Dalglishia kunnioittava (kuten on ollut muutenkin jätkän palattua hommaan) että matka ei ole välttämättä pitkä. Chaveissa ja Prawn Saladeissa on jo riittämiin…

  2. JES! ilo-uutisia sairaslistalta, Hölkkä painaa taas 🙂 ei kai, kuulostaa jopa liiankin hyvälle: JD ja Song luultavasti mukana eikä maa-otteluissa loukkaantunut ketään, kerrankin näin. Verminaattorista ei vaan ole taas hetkeen kuulunut mitään, aiemmin tällä kaudella kyseinen on tarkoittanut takapakkia… toivotaan toivotaan.
    nyt Susien kaatoon, ja huomenna saa luvan kanssa toivoa Shittyn voittoa!

  3. Hölkkä painaa taas… Asian voi ymmärtää monellakin tapaa. Saammeko lauantaina nähdä muhkeat viikset kasvattaneen brassitaiturin? Pääasia, että poika painaa. Toivottavasti vaihtopenkkiä koko Wolves-pelin & kevään.

    Toivotaan kuitenkin, että JD ja Abel Xavier on kehissä lauantaina.

  4. Nasrikin on kuntoutumaan päin.Twitterissä sanoo seuraavaa:i’m feeling much better i started running so i’m good,but i cannot tell you when i will be back depends of the evolution. Mahtaa kuitenkin olla parempi ettei riskeerata B*rcaa vastaan.

  5. Nasria ei tarvita, B*rca hyytyy jo sen kuulemisesta että herra Denilson Pereira Neves on taas pelikuntoinen…

  6. Deni vielä näyttää täälläkin mesoaville… Ja ilo se on pienikin vahingonilo, kun Spuds ei saanut olympiastadionia. Toisaalta, olisivat häipyneet Pohjois-Lontoosta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s