Edelleen tyyntä – ennen myrskyä?

On tämä jalkapallojoukkueen kannattaminen ihmeellistä. Te jotka eilisen videolinkin klikkasitte ja sen katsoitte, ne ovat suuria tunteita mitä katsoessa läpi käy. Tai tämäkin blogi. Yli neljä vuotta käytännössä päivittäistä jaarittelua, tuhansia leipätyön ja kaiken muun arjen ohella käytettyjä tunteja vain intohimosta ja rakkaudesta. Joskus sitä vain pysähtyy miettimään…

Mutta nyt ei ole aikaa pysähtyä tätä miettimään, päinvastoin, tuli takapuolen alla terveiset yövuorosta verstaalta. Kukaan tuskin odottikaan Punavalkoisten uutisten tulvaa vielä eiliseltä, mutta tänään arjen pitäisi olla palautuneen uomiinsa ja saanemme kuulla ainakin päivityksen loukkaantumisten osalta. Palaavatko Cesc, Theo, Alex ja Abou vahvuuteen ja mikä on huolta aiheuttaneen Robinin puujalan tilanne? Jos Hollannin maajoukkuevalmentaja Bert van Marwijkilta kysytään, tarvitsemme onnea – kuinka rohkaisevaa.

”Robin got a knee to his thigh. With luck he could play for Arsenal this weekend.”

Kuten sanoin, äärimmäisen hiljaista vielä tällä haavaa. Mediahuomio mikä seuraamme kosketti pyöri kolmen nimen ympärillä, eli Robin, Jack ja Jens. Wilshere toisti halukkuutensa pelata kesällä nuorten EM -lopputurnauksessa Juutinmaalla ja kertoi tuntevansa olevan fyysisesti vahvemmassa kunnossa kuin koskaan. Niin, kovasti sitä oluen kera sohvalta otteluita seuraavana keski-ikäisenä on hnakala lähteä toppuuttelemaan 19 -vuotiasta nuorta miestä joka haluaa vain pelata, mitä enemmän, sen parempi.

Stuart Pierce on luonnollisesti se kiusallinen kärpänen tässä sopassa. Arsene Wengerin mielipiteellä asiaan tuskin tarvitsee spekuloida, joten voimme vain ristiä kätemme ja luottaa siihen että Fabio Capello analysoi tilanteen tarkkaan ja ajattelee asiaa vilpittömästi pelaajan etu päällimmäisenä mielessään. Kuten Jack edellisessä artikkelissa totesi, hän on valmis pelaamaan Tanskassa, mutta ymmärtää ettei hän ole se joka pelaamisesta päättää. Jos ja toivottavasti kun trio Arsene, Don Fabio ja ’rather silly’ Pierce tulevat siihen tulokseen ettei Jackin ole järkevää kesän lopputurnauksessa pelata, Wilshere ei siitä numeroa tee.

Jos jotain aavistuksen ihmettelen Wilsheren innokkuuudessa, niin se ettei esimerkkiä väärästä ratkaisusta tarvitse kaukaa hakea. Muistamme ikävällä tavalla mihin Walcottin pelaaminen vajaa kaksi vuotta sitten nuorten lopputurnauksessa Ruotsissa johti. Tämä ratkaisu tuolloin ei palvellut ketään tai mitään, ei ’rather silly’ Pearcea, saati pelaajaa tai seurajoukkuettaan tai A-maajoukkuetta. Mutta kädet ylös, me emme asiaan voi vaikuttaa. V*ttu!

Ennen muutamaa sanaa Jens Lehmannista, sananen ATVO:sta ja reservijoukkueen otteluista. En kerta kaikkiaan muista mitkä viralliset perustelut aikanaan olivat kun reserviotteluiden nettilähetykset lopetettiin, mutta jahka vain saan aikaiseksi ja kirjoitettua korrektin tekstin, aion asiasta seuralta udella. On nimittäin kiusallista kun reserviottelut kyllä kuvataan ja moni muu seura niistä suorat lähetykset tarjoaa, miksei Arsenal? Kaikkein pirullisinta kun jopa meidän kotiottelut ovat vastustajien leirissä katsottavissa, siinä missä meille Goonereille on tarjolla sanalla sanoen täysin turhanpäiväinen ’livetext’ seuranta, joka tarkoittaa käytännössä noin kahden lauseen kommenttia viiden minuutin välein.

Itse asiaan, nahkahousuun. Ei nyt millään pahalla, mutta virallisen tahon otteluraportti aiheutti jälkikäteen jopa myötähäpeää kun ATVO tarjosi eilen koosteen (löytyy ainakin tätä kirjoittaessa tästä ja tästä) Lehmannin paluusta eläkkeeltä takaisin tositoimiin. Älkää nyt kukaan kuvitelko että tarkoitukseni olisi jotenkin yhä puolustella viimeiseen asti Manuel Almuniaa tai että olisin lähtökohtaisesti sitä vastaan että Lehmannin pelaaminen ykkösjoukkueessa olisi mahdoton ajatus jos Espanjalainen menettäisi kaiken uskottavuutensa (mitä ei mielestäni ole tehnyt vallitsevassa tilanteessa) lopullisesti.

Hatunnosto ATVO:lle ettei lähtenyt leikkaamaan koosteesta mitään Saksalaisparaatia, vaan ajatus Lehmannin pelaamisen järkevyydestä ylihuomenna Blackburnia vastaan jätettiin katsojan arvioitavaksi. Toivon vain että me kannattajat osaamme nähdä kuvion rationaalisesti, emmekä anna tunteelle liiaksi roolia. Manuel on kaikkea muuta kuin optimaalinen vaihtoehto loppukiriin taistelussa Valioliigan mestaruudesta, mutta niin on Lehmannkin olkoon hänellä kuinka legendaarinen status tahansa. Toki epärealistinen ajatusleikki, mutta jos tilanteen mitenkään yrittäisi nähdä siten että Almunia olisi ollut toissailtana Lehmannin tilanteessa, voin vain kuvitella tuomion mikä hänelle olisi langennut. Kokemus oli joka tapauksessa hyvä, hyvä niin, iso haaste voi olla ’vielä’ yhden virheen tai loukkaantumisen päässä.

Olkoon siinä tältä erää. Sebastien Squillaci oli kaiketi törmännyt tuohon alussa viitattuun YouTube -videoon ja hyvä niin, toivottavasti Twitteröi linkin kolleegoilleen. Issen toive on puolestaan toteutumassa, joskaan ei ihan Zlatanin kaliiberilla mutta kuitenkin, eh. Ja vielä on hetki aikaa osallistua Eeron viime sunnuntaina tarjoamaan taukopähkinään ja ansaita London Pride, tuttavallisemmin ’tykki’ Sports Academyssä. Allekirjoittanut ei vastausta tiedä, vastannut toki olen, pariinkin otteeseen. Valtakunnan virallinen rutopisti viheltää pelin poikki jossain vaiheessa tänään, oletan.

Voi härregud että odotankin lauantaita. Totesin jo viime viikolla ettei kaikki voi olla oikein jos ja kun ’ylimmältä taholta’, eli managerin taholta tässä tapauksessa maaottelutauon nähtiin tulevan jos mahdollista peräti hyvään saumaan. Kun Arsene vielä hämmensi soppaa juttelemalla samaan hengenvetoon ainaisesta tasaisuudesta sekä hyvän ’runin’ (kyseenalaistan edelleen tämän ’runin’ tulosten valossa) ylläpitämisestä, ilmassa on takuulla paljon kysymysmerkkejä. Yhtä kaikki ilmassa on ennen kaikkea odotusta ja kullakin tahollaan enemmän ja vähemmän toivoa. We miss you Arsenal, don’t let us down.

12 thoughts on “Edelleen tyyntä – ennen myrskyä?

  1. Niin paljon kuin toivoisinkin että Jens olisi samassa kuosissa kuin 2006 niin jo Sunin eiliset kommentit ja nyt tuon videon katsominen todistavat että eihän se ole mahdollista. Oli vahvasti pelailun makua.
    En tiedä miten Emirateksen tunnelma vaikuttaisi pelaamiseen, mutta kyllähän totuus vahvasti on että Manuelilla mennään.

    Peetu

  2. Kyllä tuon ottelukoosteen katsominen sai lähinnä kiemurtelemaan tässä omalla penkillä.. Huhhuh.. Näytti ihan siltä, kuin yli nelikymppinen maalivahti, joka ei olsi aikoihin pelannut, olisi kaivettu jostain naftaliinista tolppien väliin… Hetkinen?
    Olisiko mahdollista pelata maali tyhjänä ja ottaa yhdestoista varsinainen kenttäpelaaja?

    Paljon kielii puolustuksen luotosta sekin, jos Sczsczzz sanoo, että pelaisi mieluummin nykykunnossa olevan Steve Bouldin kuin nykyisten toppareiden kanssa. Juu, lauantaita odotellessa… Pitänee varata isompi viskipullo viereen.

  3. Kiitoksia unohtumattomasta linkistä. Se todella sai kiemurtelemaan omalla penkillä. Hienot Lehmanin harhautusyritykset ja hutipotkut. Myös vitosen,seiskan ja ysin peliesitykset jäivät mieleen. (nimiä en edes halua tietää) Taasen nelonen ja ykstoistanen vaikuttivat hieman paremmilta kuin muut. Tämä tietysti vain koosteen perusteella.

  4. Joo, tykkivisa vihelletään nyt poikki, onhan virka-aikakin tänään päättynyt. Muutenkaan ei ole syytä enää pitkittää jännitystä, sillä ensimmäinen täydellisen oikea vastauskin on jo saatu. Ensinnäkin kiitokset yrittäneille: Hente, Kaitsu, Jouska ja Thamesmead West. Tämä ei siis ollut kompakysymys, ts. kyseessä oli absoluuttinen sijoitus, ei suhteellinen putoaminen, joten Stevenagen sijoitus alkuperäisten kriteerien mukaan (kts. blogi 27.3.) voi tällä kaudella olla korkeintaan 69. liigamestarista alaspäin lukien.

    Sitten tuloksiin: olin kuvitellut, että kysymys olisi sikäli helppo, että jokainen historiastaan ylpeä gooner olisi veikannut Arsenal ja sitten olisi pitänyt vain arvata, mikä se huonoin sijoitus meillä oli, jos ei jaksa tarkistaa taulukoista. Ainoa joka näki tuon vaivan oli Hente ja vastasi täysin oikein ja on siis ansainnut Tykin (London Pride, tämän tietävät jo ainakin kaikki hyvin koulutetut sportin tarjoilijat), onnea Hente!

    Meidän synkin hetki osui siis keväälle 1897, jolloin sijoitus oli kakkosen 10., sekä vuonna 1900, jolloin sijoitus oli kakkosen 8. Sijoitusumma on molemmissa 26., koska 1900 oli 2 joukkuetta enemmän (18) ykkösessä. Seuraavat 8 joukkuetta eivät ole koskaan pelanneet kolmos- tai nelostasolla, ohessa myös huonoimmat sijoitukset ja vuodet:

    1. Arsenal 26./1897 (10./II)
    2. Liverpool 33./1955 (11./II)
    3. Spurs 34./1930 (12./II)
    4. Everton 38./1953 (16./II)
    5. Chelsea 40./1983 (18./II)
    6. Newcastle 42./1992 (20./II)
    7. ManU 42./1934 (20./II)
    8. West Ham 42./1933 (20./II)

    Jouskan arvaus oli sikäli hyvä, että Everton oli viimeisiä joukkueita, jotka ylipäätään tippuivat ykkösestä kakkoseen. Mutta kuten Poolilla, heillä meni 1950-luvulla vähän heikommin. Meitä ja Poolia sekä Spursia lukuun ottamatta itse asiassa kaikki muut joukkueet ovat heikoimmillaan olleet korkeintaan yhden tappion päässä tippumisesta kolmostasolle. Manun ja West Hamin pelasti 1930-luvulla ainosataan se, että tuohon aikaan tippui alemmas ainoastaan 2 eikä 3 joukkuetta, kuten 1970-luvun alusta lähtien on tapahtunut. Joitakin nuorempia faneja saattaa jopa hämmästyttää se, että esim. Manu tippui kakkoseen niinkin tuoreesti kuin 1974 ja Villa pelaili kolmostasolla 1970-luvun alussa. Vielä muutama vuosi sitten yllä oleva lista olisi ollut top10-kerho, mutta Leeds United tippui ensimmäisen kerran kakkoseen 2007 ja Leicester seuraavana keväänä. Muita tuoreita kolmoseen tippuneita ovat mm. Manchester City 1998 ja WBA 1991.

    Eli yhä suuremmalla ylpeydellä voimme kantaa tykkipaitaa, me emme ole koskaan vajonneet yhtä alas kuin kaikki muut. Vielä nostalgialinjalla jatkaen, tänään otan tykin yhden kaikkien aikojen suosikkipelaajani, David ’Rocky’ Rocastlen liian aikaisen poismenon 10-vuotispäivän muistoksi. Rocky menee mulla heittämällä näkemieni Arsenal-pelaajien (noin viimeiset 39 vuotta) avaukseen. Pannaan tähän loppuun keskustelun herättämiseksi oma listani tällä hetkellä (tää tietysti elää päivittäin), muut voi pistää myös omansa. Kriteerinä täysin subjektiivinen paremmuus, kuitenkin niin, että pelaajista muodostuu pelipaikat huomioiden pelaava joukkue, sekä seuraavat kaksi:

    a) itse nähnyt pelaajan livenä joko paikan päällä tai töllössä Arsen paidassa
    b) edustanut Arsea vähintään 5 vuotta

    Jennings – Winterburn, Adams, McLintock, Dixon – Pires, Brady, Vieira, Rocastle – Bergkamp, Henry

    Penkille: Seaman, Sansom, O’Leary, George, Rix, Merson, Wright

  5. Ja äskeiseen vielä painovirheen korjaus: Leeds United tippui siis kolmoseen 2007.

    Lauantaina olemmekin Esan kanssa sitten Grovella!

  6. Oma tähtimiehistö menee tänään muodostelmaan 4-2-3-1:

    Seaman – Dixon, Bould, Adams(c), Winterburn – Vieira, Parlour – Overmars, Bergkamp, Pires – Henry

    subs: Lehmann, Keown, Limpar, Rocastle, Merson, Smith, Wright

    Tuli lievästi hyökkäysvoittoinen penkki. Mutta niin kuin Eero sanoikin, niin tuo kyllä elää lähes päivittäin (tai ainakin joka kerta kun sitä miettii…). Rocky voisi hyvinkin ottaa Overmarsin paikan avauksessa, mutta lentävän hollantilaisen suhteen muistot on hieman tuoreemmat. Omana kriteerinä oli lisäksi vielä se, että ei enää ole aktiivi-Tykkimies. Esti mm. Cescin valinnan. Jensiä en ihan oikeasti sellaiseksi laske.

  7. Hauskaa listoittamista! Eeron historiatilastotietämys on kovaa kamaa, vaikka itse en sellaisiin jaksakaan perehtyä.

    Tässä mun lista (sorry, en tarkistanut 5v-kriteeriä):

    Shaaban – Dixon, Keown, Adams, Dixon, Cole (sorry, folks!) – Merson, Parlour, Petit, Pires – Bergkamp, Henry

    Subs: Seaman, Winterburn, Bould, Rocastle, Flamini, Wright, Smith

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s