Tottumus tappamassa tunteen?

Olen aseeton, tästä tuli pelättyäkin tahmeampi loppukausi näin blogistin näkökulmasta, ei sillä etteikö jokaisen Goonerin. Ottelu, tulos (huono sellainen), päivä kaksi tunteiden purkamista, joukkue kaivautuu maan alle ja uutiset mukana, sitten odotetaan peukaloita pyöritellen.

Päivän hyvä kysymys, mitä odotamme? Hmm, kauden päättymistä, kesää ja muutosta voisi olla varsin valistunut arvaus. Toki lähden mm ylihuomenna vajaaksi viikoksi kuninkaallisiin häih.. siis ManU otteluun, eihän tässä housuissa pysy, niin innoissani ottelua odotan. Pfff..

Ajatella, kyllä Arsene tietää, eihän kukaan uskonut meidän olevan neljän joukossa tässä vaiheessa. Kuinka tyhmä saatoinkaan olla 10 kuukautta takaperin kun päätin että tätä Vappua juhlitaankin sitten kunnolla, olisi pitänyt uskoa manageria. Vahingosta viisastuu sanovat, nähtäväksi jää.

Entäpä kaksi, ellei peräti kolme uutta pelipaitaa ensi kaudeksi, nyt alan innostua. Juhlakausi ja kaikki, kyllä se vaatii kolmannenkin uuden pelipaidan brodeerauksilla. Tiedättekö, sen kolmannen jota käytetään kerran Mestareiden Liigan vierasottelussa, ei siksi etteikö kahdesta vaihtoehdosta löytyisi erottuvat värit, vaan koska.. Niin, koska kolmas nyt vain pitää olla ja kerran sitä käyttää.

Älkää kysykö miksi, mutta katsoin huippuhetket.. Onko ’huippuhetkille’ olemassa mitään, tiedättekö, käänteistä termiä? ’Masentavimmat hetket’ on liian pitkä ja kyllä sen pitäisi olla yhdyssana, hmm. Katsoin joka tapauksessa Bolton ottelun ’hetket’ ja havahduin kammottavaan tunteeseen. Kykenin nimittäin katsomaan tilanteet lähes analyyttisen rauhallisesti todeten että tähän alkaa jo tottua, suotta repiä pelihousuja.

Siis kylmän viileästi, tähän alkaa tottua?! Ja kun katsoin pelaajien ilmeitä ottelun jälkeen, tuijotin suu auki ja hengittämättä kysyen alkavatko hekin jo tottua. Kukaan ei istahtanut nurmelle, kukaan ei haudannut kasvojaan kämmenten taakse, kukaan ei seisonut liikkumatta leuka rinnassa katse nurmen tyhjyyteen. Kysyin aidon vilpittömästi itseltäni välittivätkö pelaajat niin paljon kuin meillä on lupa odottaa.

Seuraavaksi kysyin itseltäni mitä minulla oli lupa odottaa. Olinko mitoittanut odotukseni täysin yläkanttiin semminkin kun Arsene tiesi jo vajaa vuosi sitten ettei kukaan odottanut meidän olevan missä olemme, neljän joukossa. Ensi kautta silmällä pitäen olisikin mielenkiintoista kuulla jo hyvissä ajoin ennen kauden alkua missä Arsene itse odottaa meidän olevan toukokuussa.

Takaisin kysymykseen mitä minulla oli lupa odottaa. Kun katsoo läpi kauden tuloksia – tappioita sarjanousijoille Grovella, pyllähtämisiä Pohjois-Lontoon naapureiden edessä, Mestareiden Liigan lohkovoiton tuhrimista, LiigaCupin finaali.. Ja aina tähän päivään asti olemme saaneet lukea kuinka pelaajien asenne on ollut ’absolutely spot on’ kauden ensimmäisestä päivästä alkaen, tai kuinka joukkue ei saa ansaitsemaansa kiitosta, tai kuinka pelaajat eivät tule palkituiksi suorituksistaan vaikka ansaitsisivat tulla.

Jos ja kun tämä hämmentää allekirjoittanutta, on sen täytynyt hämmentää joukkuettakin. Olen jokseenkin vakuuttunut että Wenger teki suuren virheen tehdessään Fabregas’n viime viikolla antamasta haastattelusta sellaisen numeron kuin teki. Se että manageri potkaisee pallon omaan maaliin ja vaikenee kun ei muuta voi toimittajien edessä ei ole kuitenkaan ongelman ydin. Ongelman ydin se kun kapteeni uskalsi nostaa kissaa pöydälle, hän ei olisi sitä saanut managerin mielestä tehdä, ikään kuin mitään pöydälle nostettavaa kissaa ei olisi olemassa.

Tilanne on epäilemättä Wengerille h*lvetin hankala, ellei peräti tukala. Kannattajat ja media saavat kritisoida kyllästymiseen asti, mutta tästä manageri ei ole koskaan kantanut huolta. Sen sijaan jos kritiikkiä on alkanut kuulua joukkueen sisältä, tämä kritiikin lähde on vaiennettu varsin nopeasti, eli käytännössä tämä on tarkoittanut uutta työnantajaa. Kapteeneita meillä riittää, kaikki ne 25, se ei ole ongelma. Mutta Cesc on Arsenen projektin ruumiillistuma, vieläpä niin yksiselitteisesti ettei ole liioiteltua sanoa Espanjalaisen olevan yhtä kuin projekti.

Kun tässä on nyt käyty keskustelua siitä mitä kukin ansaitsee, me kannattajat ansaitsemme sen ettei luvassa ole edellisen kaltainen kesä mitä kapteeniin tulee. Niitäkin kannattajia on jotka näkevät että Fabregas’n on aika lähteä koska sydän ei ole enää Pohjois-Lontoossa. Hankala väittää vastaan jos tilanne niin olisi, mutta kun tavoite on päättää pitkä pokaaliton jakso, sitä tavoitetta ei kyllä edesauta parhaan pelaajan siirtyminen toisaalle.

Cesc on poikkeuksellinen lahjakkuus ja jos hänellä on jotain sydämellään, sitä on syytä kuunnella, ei vaientaa. Jos manageri on valmis uhraamaan kruununjalokivensä omien periaatteiden vuoksi, pelaajilla on takuulla yksi kysymys lisää kysyttävänä kuinka kunnianhimoisesti Arsene Wenger mestaruuteen tähtää. Lähtökohdan on pakko olla se että kapteeni jatkaa, ja jatkaa ympärillään joukkue joka on sitoutunut menestymään, uskottavasti. Se että Cesc avasi sanaisen arkkunsa oli vain ja ainoastaan hyvä asia, tarkoittaa se sitten siirtoa tai sitoutumista, välimallia ei kaipaa kukaan.

No niin, taitaa olla parempi että poistun takavasemmalle tekemään töitä. Odotitteko kommentia Arshavinista.. Siis että Zenitin edustaja kertoi Andrein olevan tervetullut takaisin jos.. eli? Ok, oli ihan hupaisaa seurata mikä media keksii aiheesta värikkäimmän otsikon. Ja jos nyt joltain meni ohi (Eero?), niin Villa ottelun alle on suunnitteilla jonkin sortin protestikulkue, toivottavasti ei mene tappeluksi.

10 thoughts on “Tottumus tappamassa tunteen?

  1. Eiks noi huhut Arshavinin paluusta Zenittiin oo vanhoja uutisia? Ite muistelisin lukeneeni jo aiemmin talvella samat kommentit. Noh, en tiiä kuin paljo tulis itellä ikävä. AA:n loisto on jääny aika harvaan peliin ja vaikka statsit ihan ok:lta näyttääkin (vai näyttääkö nekään enää, syksyllä vielä näytti), niin tasainen suorittaminen puuttuu venäläiseltä kokonaan. Ja perään vitsit muusta tämänhetkisestä joukkueesta…

    Kyl mun mielestä Wilshere näytti melkein itkua pykäävän penkillä pelin loppuvaiheella. Ja myös Cesc näytti todella pettyneeltä. Mut tosiaan Gallasmainen itkupotkuraivari jäi tällä kaudella näkemättä.

  2. Roskanestosana vaikea. Niinpä.

    Piti lukaista eilinen blogikirjoitus vielä uudemman kerran. Tuon Henten statistiikan ja analyysin pitäisi toimittaa Arsenelle luettavaksi. Ja miksei Kroenkellekin, jos miehestä mihinkään oikeasti on.

    Lukaisin tuon ”weherhasourarsenalgone” lehdistötiedotteen ja todella suosittelen sitä teille muillekin. Jos tuossa olisi jokin adressilista, niin lisäisin nimeni sinne välittömästi. Vaikkakin tuossa oli paljon puhetta kausikorttilaisten puolesta, niin oli siinä muutoinkin erittäin hyviä pointteja lueteltu ja jopa vaateita, etenkin puheenjohtajaamme kohtaan. Vai mitä sanotte tästä lainauksesta:
    ”We call for the immediate removal of Mr Peter Hill-Wood as Chairman of Arsenal Football Club. While we recognise the traditions of the club and the Hill-Wood family’s presence at Arsenal which spans decades, Mr Hill-Wood’s recent assertions that the club’s supporters are “Silly” and “Stupid” for doing no more than voicing an opinion, is an utter disgrace.
    Mr Hill-Wood would do well to realise that without supporters and their funding since the club’s inception, Arsenal Football Club would not exist today.
    A Chairman of any other company would find his or her position under severe threat for showing such disrespect to those funding his or her company, and Mr Hill-Wood should be treated no differently. By allowing him to remain as Chairman, this gives the message that the Board think it’s acceptable to openly criticise and disrespect the club’s supporters.”

    Erittäin hyvin sanottu! Kuten moni muukin asia tuossa lehtistötiedotteessa. Todella toivon, että tämä tavoittaa myös Kroenken. Jos olisin menossa Villa -matsiin, tämä kulkue kuuluisi ehdottomasti ohjelmaani.

  3. Noh.. ettei kaikki olisi niin pirun negatiivista koko ajan, niin nostetaanpa yksi kauden positiivisimmista pelaajista esille: http://www.teamtalk.com/arsenal/6899232/Djourou-happy-with-season-so-far

    Uutisen otsikko saattaa ehkä saada aluksi karvat pystyyn, mutta miksi Djourou ei olisi onnellinen? (No tottakai löytyy montakin syytä, mutta…) Mies on ollut seurassa nyt – mitä, 6 vuotta? – ja on toistaiseksi ennen tätä kautta pelannut reserveissä ja satunnaisesti ykkösjoukkueen vaihtopenkillä ja loukkaantumisten rassatessa on päässyt jopa kehiinkin silloin tällöin. Lisäksi loukkaantumiset ovat jarruttaneet sveitsiläisen kehittymistä.
    Mutta kun ajattelee tätäkin kautta mihin elokuussa lähdettiin. Ykköstoppari oli selvästi Vermaelen ja siihen rinnalle suunniteltiin Kosia ja Squillacia. Rotaatiossa olisi ollut satunnaisesti myös JD. Mutta kuinkas kävi? Vermaelen ulkona käytännössä koko kauden ja kahdesta ranskalaisesta vain toinen osoittautui käyttökelpoiseksi tai ainakin kehityskelpoiseksi. Toinen on mitä on. Ja tämä tarkoitti sitä, että JD:lle tarjoutui elämänsä tilaisuus ja mies todella tarttui siihen odotettua sitä sen 6 vuotta! Ikää oli kertynyt 24 vuotta ja tämä oli se ”nyt tai ei koskaan” tilaisuus. Joillekin se olisi tarkoittanut liikaa paineita suuren haasteen edessä, mutta ei Djouroulle. Hän on (muutamista puutteistaan huolimatta) lunastanut paikkansa ykköstopparina Koscielnyn kanssa jättäen Squillacin penkille.

    Jo nyt tiedämme, että ensi kaudella kun saamme Vermaelenin takaisin remmiin, meillä on kaksi hyvää vaihtoehtoa belgialaisen rinnalle. Sillä tiedämme senkin, että Wenger ei osta meille sitä kaivattua maailmanluokan topparia, sillä Vermaelen ON se uusi pelaaja hänen papereissaan.

    JD ei vielä huipputopparin mittoja täytä, mutta haasteeseen on mies vastannut. Hatt’s off to Johan Djourou!

  4. Hyvä näkökulma tuokin aiheeseen. Tottahan se on, että tuossa paneudutaan pitkälti kausikorttilaisia (ja muita faneja) koskevaan rahastukseen. Mutta minusta jalkapalloilulliseen puoleenkin ja seuran johtamiskulttuuriin (tapaan H-W) tulee puuttua, jos faneja lyödään oikealta ja vasemmalta. Ja lopulta päätyvät lyömään toisiaan. Ehkä on hyvä antaa ääni kuuluville tuollakin tapaa, jotta ääni ylipäänsä kuultaisiin ja sille suotaisiin ajatus tai pari seuran taholta. Eiväthän tällaiset mihinkään johda, sehän on selvä. Mutta se, että olemme tyytymättömiä nykyiseen suuntaukseen, pitää tuoda esille muutoinkin kuin vain näissä varsin ansiokkaissa blogeissa.
    Nähtäväksi jää kuinka suurena/pienenä tuo toteutuu.

  5. Tossahan ku fanit hermostuu siitä että PHW on käyttänyt vähän tuhmia sanoja on vähän samaa kun siinä että fanit hermostuu kun pelaajat kehtaavat näyttää mm. keskisormea tai sanoa vittu.

    Mun mielestä nää (=me) fanit vois vähän kasvattaa nahkaa paksummaks noilla kohdin. Se on muuallakin otettu puheeks aikasemmin et fanit odottaa et ne voi huutaa läpi pelin ihan mitäsattuuta loukkaavaa ja/tai rasistista kelle tahansa pelaajalle, mut jos joku pelaaja kehtaa sanoa yhtään mitään vastaan niin ollaan niin saatanan herkkää että.

    Ja sekin että ollaan tyytymättömiä siihen että noita uusia paitoja tulee jatkuvasti. Kuka niitä käskee ostamaan?! Mikään pakko ei ole.

  6. Kyllähän tästä kaudesta jää paska maku. Toi Bolton tappio ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä.Bolton oli varmasti viimeisen päälle latautunut, Stokelle kärsityn murskatappion jälkeen. Noita vierastappioita aina tulee, mutta Pool ja Spurs pelin mokaamiset laittoivat kyllä huumorin koville. Itse uskoin ihan realistisesti mestaruuteen kauden alussa. Ainoana kompastumiskivenä pidin viimevuotisen tapaista, jopa surkuhupaisaa loukkaantumissumaa ja mitä vittua? Loukkaantumistilanne ollut parempi kuin vuosiin, mutta ryhti sama kumara ratkaisuhetkillä.
    Toivottavasti kumminkin voitettas se helvetinperkeleleenmanu. Jäisi edes jotain positiivista tästä kaudesta mieleen.

    Djourousta vois sen verran sanoa että mieshän on ollut Sveitsin maajoukkueessa aina Senderosin edellä nokkimisjärjestyksessä. Mulla ainakin on jäänyt kuva että Wenger taas peluutti mieluummin Philippea kuin Johania. Onko tämä sitä Arsenen sokeutta näitten keskuspuolustajien osalta?

    Hentelle hyvää matkaa ja kysymys? Vaihtaisitko ottelulipun hääkutsuun jos joku ehdottaisi? Pähkinä, Haha!

  7. Arsenalin tilanne on kyllä äärimmäisen huolestuttava: onnistuimme häviämään Boltonille, joka otti FA cupissa pataan Stokelta 0-5 ja nyt häviämässä Fulhamille (tilanne 84 minsan kohdalla 0-3) murskalukemin. Kohta alkaa olla oikeasti se tilanne, että neljäs sija tulee vain, koska Spudsilla on vaikea loppuohjelma (vieraissa Chelsea, City ja Pool).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s