Kolmas tappio putkeen liigassa

Arsenal – Manchester United 1-2 (0-1)

Yllätys tämä ei ollut missään nimessä, ehkä ainoastaan siinä suhteessa että lukemat pysyivät siedettävinä elokuun tennislukemien sijaan. Se on kuitenkin harvinaisen laiha lohtu, koska tulos oli sama kuin aikaisemminkin eli nolla pistettä. Mestareiden liigapaikka ja oikeastaan europelit yleensäkin alkavat näyttää melko epätodennäköisiltä ensi vuoden osalta. Liverpool toki tekee parhaansa myös häviämällä helppoja pelejä, mutta en usko sen kuitenkaan kärsivän meidän kaltaista kevätromahdusta.

Peli ei noudattanut normaalia kaavaa eli siinä suhteessa jotain muutosta oli tapahtunut. Mistä sen sijaan tuo muutos johtui onkin aivan toinen kysymys. Pahoin pelkään, että Wengerin taktiikka ei ollut muuttunut miksikään vaan Ferguson näki meidän heikkoudet ja ei lähtenyt sen takia pelkästään sumputtamaan keskustaa kiinni ja luottamaan vastaiskuihin.

Varsinkin ensimmäisellä jaksolla vierasjoukkue oli selvästi niskan päällä ja ansaitsi johtomaalinsa. Tässä asetelmassa meidän olisi pitänyt olla se joukkue, joka iskee ne maalit vastaiskuilla mutta eipä siitä hirveästi ollut merkkejä. Walcott pilasi useimmat paikat huonoilla syötöillään tai pallonmenetyksillä tuttuun tapaan. Muutenkin paniikki välillä oli sitä luokkaa, että vastahyökkäyksiin lähteminen ei onnistunut alkuunkaan tai ne olivat ainakin aivan liian hitaita.

Toinen jakso oli parempaa, mutta eihän se mihinkään riitä jos palloa ei saada viidestä metristä lähes tyhjään maaliin. RVP:n olisi ehdottomasti pitänyt laittaa pallo maaliin Smallingin virheen ja Rosickyn hyvän syötön jälkeen. Tämä oli yksi ero, kun vastaavassa paikassa Wellbeck kyllä onnistui laittamaan pallon maaliin viidestä metristä. En syytä kapteenia tappiosta, koska tekihän mies jälleen meidän ainoan maalin. Siitä huolimatta noita paikkoja ei ole varaa hukata näissä huippupeleissä jos yleensä missään peleissä.

Wengerin taktinen kyvyttömyys tuli hyvin selvästi esille Djouroun peluuttamisessa Nania vastaan. Tämä tiedettiin jo ennen peliä, mutta siitä huolimatta tuki Djouroulle oli hyvin olematonta useimmissa tilanteissa. Hyvä sentään, että tauolla Yeannaris tuli tilalle, koska Nani olisi muussa tapauksessa varmasti onnistunut maalinteossa.

Sen sijaan managerin toinen vaihto olikin sitten suoraa v*ttuilua kaikille kannattajille, OC:lle ja mös RVP:n reaktio kertoi aika paljon. Taitaa olla turha odottaa kapteenin nimeä jatkosopimuspaperiin ihan lähiaikoina. OC oli ensimmäisessä liigastartissaan ehdottomasti meidän paras pelaaja hyökkäyssuuntaan ja Koscielnyn ohella joukkueen paras yleisestikin. Tästä huolimatta manageri ottaa miehen pois ja laittaa tilalle nykyään aivan totaalisen surkean Arshavinin. Arshavinin olisi voinut laittaa ehkä Walcottin tilalle, mutta ei missään nimessä OC:n tilalle. Manageri voi väittää mitä lystää krampeista tai väsymisestä, mutta sellaista ei ainakaan televisiokuvaan voinut missään vaiheessa nähdä. Sitä vastoin mitä pidemmälle peli eteni sitä paremmin OC pelasi. Voittomaali olisi hyvinkin voinut tulla miehen kautta pelin ollessa avoimempaa loppua kohti, mutta managerin kuningasajatus lopetti nekin toiveet. Täysin ymmärrettävä buuauskonsertti oli tuloksena managerille tuosta idioottimaisuudesta ja ”yllättäen” juuri Arshavinin puolustamisen seurauksena ManU sai voittomaalinsa.

Uskomattoman huonoa toimintaa managerilta, mutta eipä tuo enää yllätä. Yleensä aina vaihdot ja niiden ajat tietää jo ennakkoon. Tähän ei vaikuta vastustaja, pelitilanne tai mikään muukaan. Lisäksi Wenger kehtaa vielä selittää kaikkea roskaa tuosta vaihdosta. Olisi vain kerrankin myöntänyt tehneensä todella pahan virheen. Se olisi jotenkin helpompi sulattaa kuin ainaiset selitykset. No tätä on turha odottaa Wengeriltä, sillä mies kuvittelee olevansa täydellinen ja vika on aina kaikissa muissa kuin itsessä oli tilanne mikä tahansa.

Mitään hankintoja on aivan turha odottaa, kun lukee managerin kommentteja joiden mukaan loukkaantuneita pelaajia odotetaan ainoastaan takaisin. Toisaalta Wenger ostaisi kuitenkin jotain junnuja tai alelaarin ranskalaisia niin se on aivan sama tässä tilanteessa. Vahvistusten pitäisi olla todellisia laatupelaajia, jotka toisivat muutoksen heti. Muutenkin tuntuu, että turha enää panostaa koska juna meni ensi kauden europelien osalta. Toivottavasti kesällä olisi uusi mies puikoissa ja se kauan kaivattu muutos saataisiin viimeistään tuolloin alulle. Tuskin tapahtuu, mutta saahan sitä aina toivoa.

61 thoughts on “Kolmas tappio putkeen liigassa

  1. RvP on fiksu kaveri ja tietää mikä asema kapteenilla on joukkueessa. On ihan varma että Robin julkisesti sanoo olevansa Wengerin päätösten takana. Eri asia on mitä RvP oikeasti ajattelee. Jos kapteeni esittäis edes kritiikin puolikkaan niin siitä joukkue menis entistä enemmän sekaisin ja antais medialle aihetta hämmentää soppaa. Robin tietää tämän eikä missään nimessä halua nousta manageria vastaan (ainakaan julkisesti). Tosin ihan varmasti keskustelevat asioista suljettujen ovien takana.

    finnish Gunnerille vielä että Ferguson on johtanut Manua jo kauemmin kuin useimmat pelaajansa ovat eläneetkään ja tuohon aikaan mahtuu varmasti joku heikko kausikin. Mutta Ferfuson on tehnyt silti melko tasaisen tappavaa (lue: menestyvää) jälkeä ja on pystynyt uudistumaan yhä uudestaan ja uudestaan. Pelaajat ovat vaihtuneet ja futiskin on muuttunut lajina paljon siitä kun viskinenä aloitti ja silti jälleen tänä vuonna ovat sarjassa hyvissä asemissa mestaruutta ajatellen. Meidän managerin trendi on lievästi sanottuna laskeva. Vielä muutama vuosi sitten me tapeltiin oikeasti mestaruudesta. Sen jälkeen (joillekin) riitti että oltiin neljän sakissa ja lähes autuaaksi tekevässä CL:ssä. Nyt totuus on että meidän vedonlyöntikerroin CL:stä ulosjäämiseen olisi paljon isompi kuin sinne pääsemiseen. Monet käyttää argumenttina sitä että upporikkaat sheikit ja oligarkit ovat ostaneet itselleen leluja ja tulleet mellastamaan Britteihin. Tää on totta, mutta silti Manu on pysynyt kilpailussa mukana toisin kuin me ja Pool. Vaikka asiaa yrittäis kuinka päin katsella tykkipaita päällä ja punavalkoisilla silmälaseilla niin Manchesterin punainen osa on onnistunut meitä paremmin.

    Hyvää tässä tilanteessa on ainoastaan se ettei tämän tarvitse olla lopullista. Manu, City ja Chelsea voivat olla ja luultavasti ovatkin myös jatkossa todella kovia vastustajia, mutta myös me voidaan nousta oikeasti tappelemaan Valioliigan mestaruudesta. Resurssit on tähän olemassa ja seura on tarpeeksi suuri. Mutta nyt on hyvin selvästi toteennäytetty että näillä keinoilla se ei onnistu millä ollaan viime vuodet yritetty. Jotain täytyy muuttaa. Ferguson on näyttänyt ettei asia ole kiinni iästä. Enemmänkin siitä että manageri on valmis vastaamaan ajan haasteisiin eikä jatkamaan pään hakkaamista seinään. Eikä pelkästään managerin toimintamuutosta tai koko ukon vaihtaminen riitä. Seurajohdossa täytyy tapahtua myös muutosta. Pitää ymmärtää että mestaruus voidaan voittaa vain huippuhyvillä pelaajilla. Keskinkertaisuuksilla ei saa kuin keskinkertaisen tuloksen. Ja se kaikista suurin asia on että tavoitteeksi asetetaan ykköstila. Jos tavoittelet nelossijaa niin se ykköspaikka menee jollekin muulle. Sellaiselle, joka sitä haluaa ja joka on valmis satsauksiin. Cityssä ollaan panostettu ja nyt ne tappelee tosi kovasti pokaalista. Meidän satsaukset täytyy olla erilaisia kuin Cityllä, mutta on aivan selvää ettei Squillacilla voiteta Lescottia, Artetalla Silvaa eikä Chamakhilla Agueroa. Tää oli hieman karrikoitua, mutta fiksu gooneri näkee tässä asiassa olennaisen.

  2. Meni noi vedonlyöntikertoimet näköjään väärinpäin. Johtuu siitä etten ole ultimaattinen gämblääjä.

  3. Ompa ollut parissa viime päivityksessä hurjia kommentteja. Pientä turhautumista havaittavissa. Jos kannattajia vituttaa näin paljon,niin veikkaan että joukkueen sisälläkin kiehuu. Viime otteluissa ole tödellakaan mitään positiivista ollut. Jotenkin huokuu että Villa tulee saamaan elämänsä selkäsaunan viikonloppuna. Jos joukkue ei kuitenkaan syty tästä kaikesta paskasta, niin eihän siinä ole muuta mahdollisuutta ,kuin alkaa siivoamaan isolla luudalla.

  4. Fergusonhan meinas saada kenkää alku aikoina kun ei homma meinannu alkaa pelittää mut loppu on historiaa.

  5. Ja eiks 2000-luvun puolivälissä, manulla oli kolme kautta ilman mestaruutta, oli ferguson lähtökuopissa? En muista oliko potkuista vai lopettamisesta kyse. Tapahtui kuitenkin muutos. Wengerin putki on tuplasti pidempi, eikä ratkaisun avaimia näytä olevan.

    Loukkaantumisista, jotka ovat osasyy huonoihin esityksiin: jossain harjoitteluun liittyvässä saattaa olla jotai kohennettavaa, ehkä. Tai sitten arsenal vaan sattuu olemaan epäonnisin joukkue.

  6. mun mielestähän on ihmeellistä(rahastusta) että mestareidenliigaan pääsee muutkin kun mestari!!

    mikä mestareiden liiga se on!? =) tuli vaan mieleen =)

  7. Lienee ihan selvää, että Fergusonin voima ja ns. salaisuus on oppimisenhalussa ja aktiivissa otteessa etsiä uusia vaikutteita, näkyvimmin uusien apuvalmentajien muodossa. Lisäksi henkilökohtaiset johtajanominaisuudet voivat olla paremmat kuin Wengerillä, kuka tietää. Ongelmapelaajia on kyllä kummallakin riittänyt ja joskus on sujunut paremmin, joskus huonommin. Wenger ymmärtääkseni keskustelee taktiikasta ja pelitavasta lähinnä ainoastaan Boro Primoricin kanssa ja tämä hoitaa myös harjoitteiden suunnittelua ja toteutusta. Pat Rice vastaa puolustuksen organisoinnista ja ennen kaikkea on jonkinlainen kulttuurinen ankkuri monikansallisessa seurassa pitkäaikaisena Arsenal-ikonina. Joku britti pitää valmennustiimissä olla käsittääkseni Wengerinkin mielestä.

    Toi on ihan hyvä pointti, että harjoittelussa ja palautuksessa voi olla pientä säätövaraa. Fysioterapiaa ovat hoitaneet ikuisuuden Lewinin veljekset, mutta seuran päälääkärihän vaihtui reilu vuosi sitten. Satsauksia terapiaan tuli heti. Tuntuu muutenkin että loukkaantumisiin suhtaudutaan kaksijakoisesti, on ne, joiden kanssa pelataan ja joiden ei oleteta pahentuvan helposti, mutta varmasti haittaavat pelaamista. Djourou kärsinee näistä pienistä nivus- ja olkavammoista? Sitten on vakaviksi luokitellut vammat, jotka seura tuntuu hoitavan viimeisen päälle ja ajan kanssa. Useinhan Tony Colbertin fysiikkarääkin jälkeen pitkäaikaisloukkaantuneet ovat varsin valmiin oloisia ja kovakuntoisia, kun joskus palaavat. Aikaa vaan menee paljon, ehkä pikkuisen enemmän kuin muilla, sellainen mutu on.

    Aika optimistinen pitää olla Sagnan ja Wilsheren suhteenkin, harmi ettei ole enää mitään pelattavaa liigassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s