Uskoa ja asennetta

Huh, hetkeksi kotona. Suihku, kalsareiden vaihto ja matka jatkuu. Niin, ja tämä lyhyt blogipäivitys tänä kansallisestikin merkittävänä päivänä, muistkaa Goonerit käydä äänestämässä jos ette ole sitä vielä tehneet.

Liverpoolin vaatimaton menestys kuluneiden noin 20 vuoden aikana on kaiketi hälventänyt inhoani seuraa kohtaan, mutta kannattajaurani alkuvaiheen arvet muistuttavat aina illan vastustajan vastenmielisyydestä ja tulevat aina muistuttamaan. Allekirjoittaneelle Poolin kohtaaminen on paljon enemmän kuin vain ottelu muiden joukossa.

Täytyy olla kiitollinen siitä miten hyvin olemme Liverpoolia vastaan pärjänneet. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Pool on onnistunut voittamaan meidät vain kolmesti Valioliigassa, eikä kertaakaan seitsemään edelliseen kohtaamiseen. En sitten tiedä miten paljon intohimoni juuri tätä ottelua kohtaan vaikuttaa mielipiteeseeni, mutta kohtaamiset ovat usein varsin viihdyttäviä päättyi ottelu sitten 1-1 tai 4-4.. tai peräti 6-4 vierasvoitoon Anfieldillä, haha. Juliolla on aina paikka sydämessäni.

Ottelun merkitystä on turha korostaa, panokset ovat kristallin kirkkaana jokaisen Tykkimiehen ajatuksissa, se on tack och adjö jos emme ole kolme pistettä rikkaampia kun kämmenet hikoillen odotamme ennakkoäänestyksen tulosta. Koska myönnän olevani taipuvainen ajoittain turhaankin pessimismiin, valehtelisin jos väittäisin etten käy läpi henkistä valmistautumista todella surulliseen sunnuntaihin, puhuttiin sitten jalkapallosta tai politiikasta, eli molemmista.

Minkään väärinkäsityksien välttämiseksi on mainitsemaani henkiseen valmistautumiseen todettava kuitenkin se että se on suoraa seurausta myös valtavista odotusarvoista, haluan olla tänään neljän pisteen iskuetäisyydellä ManUsta ja vaalivoittaja.

Loukkaantumisrintamalta kuului odotetun hyviä uutisia, Wojciech Szczesnyn ja Johan Djouroun paluut ovat jopa poikkeuksellisen tervetulleita Andy Carrollin halutessa todistaa että on jokaisen hänestä maksetun punnan arvoinen. Isot ja fyysiset hyökkääjät aiheuttavat toki ongelmia useimmille puolustuksille, mutta Arsene Wengerin korostaessa Carrollin fyysisyyttä lehdistötilaisuudessaan saa kyllä jälleen pohtimaan mm Gary Cahillin nimeä. Kvartetti Vermaelen, Djourou, Koscielny ja Cahill kuulostaisi kyllä herkulliselta ja tarjoaisi erinomaisia variaatioita tilanteen mukaan.

Hetkinen, ei nyt kuitenkaan mennä ensi kauteen tässä kohtaa – miinus Stan, Ivan ja kumppanit, rakennetaan kerrankin tulevan kauden joukkue Juhannukseen mennessä käytännössä valmiiksi. Niin paljon kuin olenkin kiemurrellut vaivautuneena tuolillani kuunnellessani managerin lehdistötilaisuuksia, perjantaina Arsene totesi mainiosti ettei me lähestytä illan ottelua ajatuksella että muu kuin voitto ja se on morjens, kausi paketissa.

”We are in the run for the championship so why should we at the moment feel that we are bad? I just felt it is important we focus on what we can achieve, and that we do not sit here like we are on a tribunal. We don’t approach a game in that mental state, we think it is an opportunity we want to take. It is one of the games that can get us to the target that we want so we look at it in a positive way.”

Siitä ei ole pitkä aika kun Arsenalista puhuttiin parhaimmillaan silloin kun joukkue on selkä seinää vasten, valitettavasti en voi allekirjoittaa tätä enää. Siksi Arsenen viesti keskittyä positiivisiin asioihin, että mahdollisuus on edelleen olemassa, olemme sittenkin pelanneet jo 14 tappiotonta liigaottelua peräjälkeen on oikea lähestymistapa. Olemme nähneet – valitettavasti – miten tämä nykyjoukkue suorittaa kun aletaan puhua jokaisesta ottelusta cup finaalina, ehkä meidän kannattaisi nähdä kauden jäljellä olevat ottelut cupin välierinä?

Tottakai Wenger muisti tämänkin ottelun alla muistuttaa miten turhauttavan pitkästä kuivasta kaudesta huolimatta pelaamme vuodesta toiseen Mestareiden Liigaa. Tälle keskustelulle toivoisin loppua, kyllä me kannattajat tiedämme sen muistuttamattakin, olkoon että Arsene yrittää ihan aiheestakin korostaa miten lähellä toistuvasti olemme. Yhtä kaikki lähellä olemisella ja voittamisella on ratkaiseva ero, ja se ero kasvaa kausi kaudelta. Yhtä lailla Arsene voi huoletta pitää omana tietonaan näkemyksensä että 6/7 joukkuetta voi voittaa mestaruuden. Oikeasti, sen ’seitsemännen’ mahdollisuus on käytännössä yhtä kuin ’viidennentoista’.

Jokseenkin hupaisan retoriikan puolelle meni sekin, että ManUlla on nyt ’momentum’ mikä joukkuetta siivittää, kiivas ottelutahti ei ole ongelma. Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista – jalkapallopopulismia?

Täytyy myöntää että hämmästelen jossain määrin itsekin kun totean kadottaneeni kontaktin sisäiseen Heikinheimooni, ainakin hetkellisesti. Tuskin nyt mistään Bjurströmin ’naminamista’ puhutaan vaikkei kaikki ole mennyt kuin Strömsössä, mutta pakotan itseni ajattelemaan positiivisesti. Tiedättekö, vähän kuin RKP, aina hallituksessa ja pari ministerinsalkkua kävi miten kävi.

Err?

No joka tapauksessa Liverpool, Sp*rs ja Allardycen haamu ennen Vappuhulinaa Grovella ManUa vastaan. Vihattuja vastustajia joiden voittamista rakastan ja olkoon se pelaajiemmekin asenne. Meidän ei tarvitse vilkuilla seuraavaa ottelua pidemmälle, jos yksi kerrallaan haaste ei pelaajia sytytä, ManU on mestaruutensa ansainnut. Jokaisen kallispalkkaisen ammattilaisemme pitäisi antaa kaikkensa sydäntalvellakin, vai pitäisikö sanoa juurikin silloin jyvät erottuvat akanoista. Mutta jos näen tänään tai lopuissa otteluissa asennevammaa, en tule punakynää (ja se on v*ttumainen punakynä se 25 vuoden takaa) välttelemään.

En minä tiedä mitä pelaajat ajattelevat Stan Kroenkesta, vai ajattelevatko mitään, mutta syytä olisi ajatella – pelaajien ja Kroenken. Stan on rikas mies, muttei niin rikas että hänellä olisi varaa olla tyhmä. Itse asiassa Stan voi olla juuri ’sopivan’ rikas ja vieläpä urheiluliikemies ymmärtääkseen mikä on tuottoisin tapa olla mukana urheilubisneksessä.

Saatoin itsekin naureskella Poolin Carrollista maksamalle siirtokorvaukselle, mutta miksi, vain siksikö että me elämme niin toisessa maailmassa missä tällainen riski on täysin mahdoton ajatus? Kysykää Liverpoolin kannattajilta onko heillä Torresia ikävä kun mitään ikävää ei koskaan päästetty syntymään, tuli Carroll ja tuli Suarez. Tottakai riskejä molemmat jos riski määritellään puntina, mutta sijoittamalla pelkästään ’varmoihin’ osakkeisiin pitkällä tähtäimellä, tuotto on juuri se mitä siltä saattoi odottaakin, tasaisesti hopealla. Kilpaurheilussa ei taistella hopeasta.

Kuulostamatta epäinhimilliseltä tai tekemättä pelaajista pelkkiä pelinappuloita, toivottavasti he ymmärtävät ettei Kroenke ole hyväntekijä, ethän Stan? Eh, ymmärsitkö Arsene ihan saman, seuraavat 20 vuotta sijalla kaksi, olet h*lvetin väärässä ammatissa jos todella tarkoitit sitä. Wenger oli epäilemättä tahtomattaan ironinen perjantaina todetessaan toimittajalle että kannattajat haluavat aina voittaa enemmän. Hmm, voittaa ’enemmän’ kuin kuuteen vuoteen?

Yhtä kaikki oli mukava nähdä hymyilevä manageri perjantain lehdistötilaisuudessa. Jäädään sitten v*ttu vaikka ilman liigamestaruutta, mutta jäädään hopealle niin tyylikkäästi kuin se on olosuhteisiin nähden mahdollista. Jokainen Punanuttu, manageri ja kaikki seuran palkkalistoilla olevat ovat etuoikeutettuja, Arsenalin kannattajat ovat parhaita mitä maa päällään kantaa. Kyllä, he ovat kriittisiä ja vaativia, mutta niin pitääkin olla, me olemme aktiivisia.

No niin, alkaa mennä paitsi sivuraiteelle, blogistin pitää lähteä myös lenkille. Ei, ei.. ei kuntoilun vuoksi vaan pitää astella rivakasti taas toisiin askareisiin. Kenny Dalglish on eittämättä saanut Poolin junan jossain määrin takaisin raiteilleen, jopa ilman Steven Gerrardin panosta. Vain kaksi tappiota ja peräti seitsemän voittoa viimeisistä kymmenestä liigaottelusta. On nostettava hattua vihaamani joukkueen pelaajien motivaatiolle ottaa ja taistella siitä mitä otettavissa on. Dirk Kuyt, onko hän sen kummempi pelaaja kuin sanotaan Abou Diaby, mutta tarvitsee vain katsoa suorittamista viikosta toiseen, asennetta.

Nyt v*ttu kaikki peliin, tämä on mahdollisuus, ei menetetty mahdollisuus. Kyllä kyllä blogisti ymmärtää että saattaa kuulostaa yhtäkkiä yhtä kaukaa haetulta kuin Tomas Rosicky juttelemassa oikealla polulla olemisesta, mutta en minä Mozartia kuitenkaan voi siitä syyttää, enkä täten itseäni unelmistani. Kuinka osuvaa, tarjoilin juuri itselleni konjakin ennen ’lenkille’ lähtöä ja kaadoin sen Muurlan Tommy Taberman sarjan konjakkilasiin. Sarjassa on luettavissa Tommyn aforismeja lasin kyljestä ja tämä käteen osunut tietää kertoa että ’Et ole ainoa joka kaipaa mahdotonta’. Päätin juuri alkaa taikauskoiseksi uskoa tähän sattumaan

COME ON ARSENAL!!!

66 thoughts on “Uskoa ja asennetta

  1. ”Tämä tulos on vain ja ainoastaan omaa syytä.”
    ”Ei humalauta nää luuserit osaa voittaa vaikka se hopealautaselle eteen kannetaan , voi vittujen kevät.

    KIITTI VITUSTI EBOLA”

    lopettakaa nyt saatana! tuomarissahan ei taaskaan ollu mitään vikaa…eihän?

  2. Olisi luullut, että peli ois päättynyt vaparin jälkeen – ja joka tapauksessa heppoisesti vihelletty rankkari. Siitä huolimatta Eboue rikkoi ihan turhaan. Vain Arsenalille voi käydä näin: taivas aukeaa 97 minuutin kohdalla ja synkkenee yli 100 minsan kohdalla – eikä kyseessä ollut cup-matsin jatkoaika.

  3. tuomarissa vikaa, ei tuosta kuulu rankkaria saada… niin tai näin, pari asiaa tuosta maalista 1) minkä takia me ollaan tällaisessa paniikissa aina kun lisä-ajalla vastustaja ajaa takaa? 2) minkä takia meiltä löytyy aina joku joka tekee naurettavan typerän ratkaisun, jolla piste/-itä menetetään? tänään se oli ensin Song (aiheutti vaparin, joka olisi jopa voinut olla rankki) ja sitten Eddie, aiemmin kaudella se on ollut mm. Kos, Diaby, Squillaci jne… jos tässä ei tule ilmi se henkinen kantti niin missä sitten?
    mestaruushaaveet olen omalta osaltani haudannut jo Sunderland tasurissa, viimeistään sitä seuranneessa W.B.A tasapelissä. eli itse en mestaruutta enää murehdi, enemmänkin murehdin sitä mikä tulevaisuudessa tulee muuttumaan vai tuleeko mikään. henkisen kantin puutetta on selitelty iät ajat joukkueen nuoruudella, kauanko me ollaan nuoria?
    viimeiseksi vielä, dear mr. Wenger: milloin näet mahdolliseksi käyttää vaihdon ennen 70min tai vastaavasti muuttaa hieman taktiikka, esim MunAhan vaihtaa taktiikkaa pelistä toiseen?

  4. Taitaa olla vain niin että tämä joukkue ei paineen alla pysty pelaamaan järkevästi vaan kohkaaa ja kouhottaa , siinäkin vaparia edeltävässä tilanteessa oli jo monta paikkaa purkaa pallo hevon kuuseen mut poltteli vaaan jaloissa ja täysi paniikki päällä……

    AW;n suosimat pelaajatyypit eivät kertakaikkiaan taida pystyä pitämään päätä kylmänä ottelun loppuhetkillä ?

  5. Hyvinhän tossa vikassa tilanteessa estettiin vaparin meno maalille. NEVER. A. PENALTY. Tuomari halusi selkeästi hyvittää. Mut ei auta valittaa, olisi peli pitänyt ratkaista jo aiemmin.

    Turhauttavinta tässä on, että potentiaalia on vaikka kuinka, mutta tiukan paikan tullen ei tule mitään. Tänäänkin pallo pyöri hienosti, mutta maaleja ei vain meinaa tulla. Poolilla käytännössä jopa enemmän vaarallisia tilanteita, kun kärjet pääsivät laukomaan useasti boksin rajalta. Szsc kuitenkin venyi näihin. Meillä meni hieromiseksi. Same old story.

  6. Mut jos oikeasti Ebouen tönimisestä tulee rankkari, niin joka pelissä vihellettäisiin niitä kymmenen. ’nuff said

  7. Ja heti keskiviikkona Spuds, joka on lepuutellut Real-hölmöilynsä jälkeen. Nyt sitä henkistä vahvuutta vasta mitataan.

  8. En nähnyt matsia mutta näköjään normipäivä, taas.

    Kesää odotellessa ja mahdollisia hankintoja…

  9. Ei voi olla todellista.. miten ei saatu hoidettua matsia jo ennen täyttäaikaa ja sitten vielä lopun sekoilut siihen päälle niin ei hyvää päivää …… prkl

  10. on whether he thought it was a penalty…

    No, because there was no intervention from [Emmanuel] Eboue. It was Lucas who stood in his way and stopped his run to the ball. Eboue went for the ball and not for the player.

    minä ainakin näin tilanteen aivan samoin! turha edietä on syyttää! jumalauta jos noi on säännöt niin tollei ruvetaan sit hankkimaan niitä rankkareita! joskus tää vitun ruikuttamis potkupallo vituttaa vaan niin totaallisesti! jokaisella on huono tuuri joskus, mut mielestäni kaiken muun paskan ohella (mm. pelaajien asenne, wenkun jääräpäisyys hankintojen suhteen jne jne…) noi vitun dumarit tekee tän liian vaikeeks, enkä jaksa uskoa pelkästään meitä vihaaviin dumareihin, vaan kyllä se on juurtunu helvetin paljon syvemmälle!
    toiv. ushmanov ostaa koko seuran ja haistattaa kaikille vitut ja lyö sellaset rikollisrahat pöytään et oksat pois! harmi kun jenkkiviiksi tuli johtoon!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s